Hyppää pääsisältöön

Gastronomian kiihkein rakastaja

Brillat-Savarin. Kuva tekijänoikeusvapaa.

Brillat-Savarin (1755 – 1826) oli herkkusuu, filosofi ja lakimies, kaiken muun muassa. Hänen kirjoittamansa Maun fysiologia (Physiologie du Goût) on ranskalaisen kulttuurin perusteoksia, jota lainataan ahkerasti tänäkin päivänä.

Ja miksei lainattaisi, sillä mies oli syvällisesti paneutunut jaarittelemaan intohimostaan ja laatimaan havainnoistaan viisauksia. Brillat-Savarinin mukaan yksilöllisen mielihyvän tuottaminen (esimerkiksi syömällä hyvin) koituu koko ihmiskunnan hyväksi ja kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla.

Hän esitti myös, että syömisen tuottama ilo muistuttaa monella tapaa eroottista nautintoa - kysymys on koko ihmisen lävistävästä aistimuksesta, joka tuottaa yleisen hyvänolontunteen. Makuaisti antaa loppujen lopuksi eniten nautintoja, koska syöminen sopii kaikille ikä- ja sosiaaliluokille, ja nälkä uusiutuu ainakin kerran päivässä.

Yhdessä syömällä onneen

Jaettu herkkusuisuus on myös avioliiton merkittävin onnellisuutta lisäävä tekijä! Tämä asia on hyvä muistaa, kun omatunto alkaa kolkuttaa sipsejä ja nakkeja sohvalla yhdessä mussuttavaa pariskuntaa. Jottei mässäily kuitenkaan riistäytyisi moukkamaiseksi, B-S muistuttaa, että eläimet ravitsevat itseään, ihminen syö ja vain sivistynyt osaa aterioida.

Ruokafilosofimme mielestä todellisen herkkusuun voi erottaa jo hänen tavastaan lausua sana ”hyvää”. Lihaliemi puolestaan on alkemistista elämännestettä, joka esiintyy jaloimmillaan silloin, kun 50 kinkun mehu tiivistetään sormustimen kokoiseen pulloon, ja ruokapöytä on ainoa paikka, jossa ensimmäinen tunti ei milloinkaan käy pitkäksi.

Totta puhuen Maun fysiologia on melkoisen raskasta pohdiskelua, mutta eittämätön klassikko se on ja siitä löytyy käypiä sitaatteja ruokapöytäkeskusteluihin. Netissä teosta myydään pokkariversiona alle kympillä. Minä lähden nyt Las Vegasiin, siellä ei tarvitse paljon pohdiskella.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua