Hyppää pääsisältöön

Mankkaan suolla asuivat alkoholistit

Alkoholistien yhteisö asui yli 30 vuoden ajan suolle pystetyissä hökkeleissä Mankkaan kaatopaikan tuntumassa Espoossa.

Asukkaat hakivat kaatopaikalta eli "Mankkaan valinnasta" ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita.

Rahallisen toimeentulonsa he saivat sosiaaliavustuksista ja eläkkeistä. Osa kävi myös töissä, usein kylläkin vain seuraavaan tilipäivään asti.

Monet olivat aikanaan tulleet pohjoisesta etelän työmaille. Kun työt loppuivat ja asuntoina toimineet työmaaparakit vietiin pois, he ajautuivat alkoholismiin ja asunnottomiksi.

Mankkaan hökkelit muistuttivat miehiä kotoisasti sota-ajan korsuista ja myöhemmistä siirtotyömaiden parakeista.

Suolla eläminen oli vapaata, eivätkä kaikki olisi edes halunneet muuttaa sieltä pois. Osa siirtyi kuitenkin oikeisiinkin asuntoihin.

Mankkaalla asui haastattelun aikaan ehkä satakunta henkilöä, joista kymmenkunta oli naisia. Kesällä asukkaita oli huomattavasti enemmän.

Tietolaatikko

Espooseen ryhdyttiin puuhaamaan ensisuojaa jo 70-luvun lopulla, mutta se kohtasi vastustusta. Mm. ohjelmassa haastatellun sosiaalijohtajan mukaan asunnottomat päihdeongelmaiset muuttaisivat Helsingistä Espooseen, mikäli siellä parannettaisiin päihdeongelmaisten asunnottomien asumisoloja.
Espoon Laajalahdessa sijaitseva Mankkaan kaatopaikka oli käytössä vuosina 1957-1986. Mankkaan suolla oli Espoon diakoniasäätiön hallinnoimaa parakkimajoitusta vuoteen 1991. Tämän jälkeen useimmat jäljellä olevat asukit siirtyivät Olarinluoman asuntolaan, josta heidät ohjattiin muihin asumismuotoihin.
Kaatopaikka-alueen maapohjan kunnostus virkistysalueeksi ja golfkentäksi aloitettiin vuonna 2009.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto