Hyppää pääsisältöön

Mankkaan suolla asuivat alkoholistit

Alkoholistien yhteisö asui yli 30 vuoden ajan suolle pystetyissä hökkeleissä Mankkaan kaatopaikan tuntumassa Espoossa. Vuonna 1981 tehdyssä reportaasissa annetaan ääni sen asukkaille.

Asukkaat hakivat kaatopaikalta eli "Mankkaan valinnasta" ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita.

Rahallisen toimeentulonsa he saivat sosiaaliavustuksista ja eläkkeistä. Osa kävi myös töissä, usein kylläkin vain seuraavaan tilipäivään asti.

Monet olivat aikanaan tulleet pohjoisesta etelän työmaille. Kun työt loppuivat ja asuntoina toimineet työmaaparakit vietiin pois, he ajautuivat alkoholismiin ja asunnottomiksi.

Mankkaan hökkelit muistuttivat miehiä kotoisasti sota-ajan korsuista ja myöhemmistä siirtotyömaiden parakeista.

Suolla eläminen oli vapaata, eivätkä kaikki olisi edes halunneet muuttaa sieltä pois. Osa siirtyi kuitenkin oikeisiinkin asuntoihin.

Mankkaan kaatopaikka oli käytössä vuosina 1957-1986. Haastattelun aikaan sen lähistöllä asui ehkä satakunta henkilöä, joista kymmenkunta oli naisia. Kesällä asukkaita oli huomattavasti enemmän.

Tietolaatikko

Espooseen ryhdyttiin puuhaamaan ensisuojaa jo 70-luvun lopulla, mutta se kohtasi vastustusta. Mm. ohjelmassa haastatellun sosiaalijohtajan mukaan asunnottomat päihdeongelmaiset muuttaisivat Helsingistä Espooseen, mikäli siellä parannettaisiin päihdeongelmaisten asunnottomien asumisoloja.
Espoon Laajalahdessa sijaitseva Mankkaan kaatopaikka oli käytössä vuosina 1957-1986. Mankkaan suolla oli Espoon diakoniasäätiön hallinnoimaa parakkimajoitusta vuoteen 1991. Tämän jälkeen useimmat jäljellä olevat asukit siirtyivät Olarinluoman asuntolaan, josta heidät ohjattiin muihin asumismuotoihin.
Kaatopaikka-alueen maapohjan kunnostus virkistysalueeksi ja golfkentäksi aloitettiin vuonna 2009.

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto