Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Marja-Leena Mikkola puhuu prostituutiosta, Castrosta ja kapitalismista

Marja-Leena Mikkola kotonaan.1970
Marja-Leena Mikkola kotonaan.1970 Kuva: Kalle Kultala/Yle Marja-Leena Mikkola

Kirjailija Marja-Leena Mikkola tuli 1960-luvulla tunnetuksi kantaaottavien kabareetekstien ja laulujen kirjoittajana. Radio-ohjelmassa Kirjailijan puheenvuoro (1968) Mikkola kertoo kirjoistaan ja arvomaailmastaan.

Vuonna 1939 syntynyttä Marja-Leena Mikkolaa on pyritty määrittelemään milloin kommunismin tai porvarillisuuden kautta. Itse hän ei tunnista persoonaansa kummastakaan. Omien sanojensa mukaan hän on "tavallinen tyttö. Hieman eristäytyvä."

Akateemisten kulttuurikilpailujen voittoja toi mm. novellikokoelma Naisia. Novellit Legendoja ja Tulitikkutyttöjä ovat vasemmistolaisen kodin peruja. Valmistuttuaan ja avioiduttuaan hän yhä aristeli julkisuutta, mutta siitä tulikin hänen monisärmäisen kirjailijaminänsä paras elementti, toimittaja toteaa ohjelmassa.


Laajaan tuotantoon kuuluvat mm. romaani Tyttö kuin kitara, jota Mikkola itse pitää tekniseti ja tyylillisesti parhaimpana teoksenaan. Hänestä tulee myös sukupolvensa suosituin kabaree-tekstittäjä. Orvokki, Naisia ja ihmisiä sekä Laulu tuhannesta yksiöstä ovat tunnetuimpia. Mikkola toteaakin, että näistä voi nähdä naisen elämänkaaren. Mikkola myös kiistää, että hänen tekstinsä pyrkisivät loukkaamaan erityisesti eläkeläisnaisia. "Päinvastoin", hän sanoo. "Ne on tarkoitettu puhumaan heidän puolestaan".

Hän toisaalta parodioi amerikkalaista naiskäsitystä, jonka mukaan naisen on koristeltava itsensä ja myytävä itsensä mahdollisimman kalliista hinnasta etsiessään aviomiestä. Hän siis pyrkii saavuttamaan mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn ja tällä on Mikkolan mukaan yhteys yläluokan prostituutioon. Tällaisia naisia löytyy hänen mukaansa Suomestakin. Nämä naiset ovat vieraantuneet yhteiskunnasta ja jättäneet työpaikkansa.

Mikkola kuuluu myös Suomi–Kuuba-seuraan, mutta samalla hän kuuluu myös Sadankomiteaan. Hän ymmärtää, että näitä jäsenyyksiä voi pitää ristiriitaisina, sillä castrolaisuutta ei voi pitää väkivallattoman vastarinnan oppina. "Poliittinen valta kasvaa aseen piipusta", kuten Kiinan johtaja Mao on todennut ei saa Mikkolalta kannatusta.

Tietolaatikko

Marja-Leena Mikkolan tuotanto:
Naisia : novelleja. Otava, 1962.
Tyttö kuin kitara : romaani. Otava, 1964.
Makean leivän päivät : pakinoita (nimellä Maria Heikinhärkä). Otava, 1965.
Etsikko : Romaani. Otava, 1967.
Liisa ja Veikko ihmemaassa : romaani. Otava, 1969.
Raskas puuvilla : raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä. Otava, 1971.
Lääkärin rouva : novelleja. Otava, 1972.
Amalia, karhu : satu lapsille ja aikuisille. Otava, 1975.
Anni Manninen. Otava, 1977.
Suistomaalla : kaksi novellia. Otava, 1977.
Lumijoutsen. Otava, 1978.
Lauluja. Otava, 1979.
Venäläiset naiset : valikoima novelleja. Otava, 1979.
Maailman virrassa : romaani. Otava, 1981.
Kultakissa. Otava, 1983.
Jälkeen kello kymmenen. Otava, 1984.
Heltymys : novelleja. Otava, 1986.
Kristallijärvi. Karjala, 1986.
Ketun luona kuussa. Otava, 1987.
Ovi toiseen maailmaan : lastenromaani. Otava, 1989.
Malinka Kuuntytär. Otava, 1990.
Omaisten kesken : novelleja. Tammi, 1995.
Mykkä tytär : novelleja. Tammi, 2001.
Menetetty lapsuus : suomalaismiehittäjien vankeudessan 1941-44. Tammi, 2004.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs