Hyppää pääsisältöön

Avuksi lapsiperheen arkeen

Sikiö oppii

Elinikäisen oppimisen on sanottu 2000-luvulla olevan tietoyhteiskunnassa elämisen ehto. Mutta voitaisiinko täsmätreenaaminen aloittaa jo ennen syntymää? Ihminen nimittäin oppii ja muistaa jo sikiönä.


Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tutkitaan äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä raskausviikoilla. Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin.

Äänet kantavat kohtuun

Syntymänsä hetkellä vauva on kyennyt oppimaan ja muistamaan jo noin 2 kuukautta. Vaikka lapsivesi, sikiökalvot, kohtu ja äidin vatsanpeitteet vaimentavat ääniä, kohdussa ei ole koskaan hiljaista. 


- Äänimaailma hieman vääristyy ja sen tietäminen, miten se vääristyy, ei ole kauhean yksinkertaista. Se tiedetään, että korkeiden äänien taajuudet vaimenee enemmän kuin matalat. Eli kohdun ulkopuolella kuuluva puhe kuulostaa sellaiselta kuin kuuntelisi viereisestä huoneesta, selittää sikiöiden oppimista tutkiva Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta. 


- Sikiö tunnistaa hyvin äidin puheen ja kuulee äidin puheen paljon paremmin kuin kenenkään muun puheen, koska se kulkeutuu myös vartalon kautta eikä pelkästään ilman kautta.

Tuntoaistimuksia

Paitsi ulkomaailman äänien kautta, sikiö rekisteröi ympäristöä myös tuntoaistin avulla.


- Äidin vartalon liikkeet ovat selkeä aistimus sikiölle. Sikiö kyllä tietää, jos äiti esimerkiksi tanssii tai jos äiti kävelee hermostuneena edestakaisin tai sitten röhnöttää sohvalla oikein onnellisen tyytyväisenä, Huotilainen kertoo. 

YLE AkuuttiKasvaessaan sikiö alkaa itsekin tunnustella kaikkea, mihin se kulloinkin ylettää: kasvojaan, raajojaan, napanuoraa. Sikiö myös valpastuu ulkoisiin ärsykkeisiin: jo 15-viikkoinen sikiö liikahtaa sekunneissa, jos äiti nauraa tai yskii.


Moni äiti on huomannut, että sikiö lähtee mielellään mukaan leikkiin, jossa sen jalkaa kosketaan vatsanpeitteiden läpi. Pieni jalka reagoi kosketukseen vastakosketuksella.

Sikiön kuulo oletettua parempi

Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tutkitaan äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä raskausviikoilla. Sikiötutkimusta varten on Helsingissä kehitetty laite, jolla aivojen magneettikenttää voidaan tutkia äidin vatsan läpi. Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin. 


- Sikiön kuulo oli parempi kuin me ajateltiin eli lähinnä tämä kuulon erottelutarkkuus oli parempi. Eli kaikki mikrofoneilla tehdyt mittaukset kohdun sisältä osoittaisivat, että tiettyjä ääniä sinne on vaikea kuulla. Nyt pystyttiin kuitenkin näyttämään, että sikiö reagoi näihin ääniin, esim. vokaalin muutokseen, Huotilainen selittää. 


- Sikiö saa koko ajan kuuloärsykkeitä ja raskauden puolivälistä alkaen hän alkaa reagoida niihin. Loppuraskaudessa sikiö alkaa jo ottaa niistä myöskin opikseen eli muodostaa ikään kuin muistijälkiä kuulemansa perusteella.

Sikiö oppii kuulemastaan

Sikiö myös muistaa kuulemansa. Magneettikuvauksin on osoitettu, että lyhytkestoinen kuulomuisti toimii loppuraskauden aikana jo samalla lailla kuin heti syntymän jälkeen. Ihmisalku tunnistaa muun muassa äitinsä äänen, mikä on osoitettu myös vastasyntyneillä tehdyillä kokeilla. Tutkimusten mukaan vastasyntynyt vauva on hyvin taitava tunnistamaan oman äitinsä puhuman kielen muiden kielten joukosta. Vauva tunnistaa jopa oman äitinsä puheen muiden samaa kieltä puhuvien naisten joukosta. 

YLE AkuuttiJos raskaana oleva äiti lausuu samaa lastenlorua joka päivä viimeisen raskauskuukauden aikana, synnyttyään vauva todennäköisesti rauhoittuu kuullessaan tuon saman, tutun lorun. Mutta miksi sikiö oppii? 


- Minä itse kuvittelisin, että se, että sikiöaikana on tottunut kuuntelemaan nimenomaan äidin puhetta, myöhemminkin suuntaa vauvan tarkkaavaisuutta nimenomaan puheääntä kohti. Kun lapsen kiinnostus on alunperinkin ollut puheäänen kuuntelemisessa, niin se ohjaa kuuntelemista puheen suuntaan myös syntymän jälkeen ja tämä edesauttaa puheenoppimista, Huotilainen vastaa.


Tutkimustulokset ovat rohkaisevia ja mahdollistavat mm. kielen kehityksen häiriöiden ennakoimisen ja kuntouttamisen aiempaa aikaisemmin.

Kun äiti rentoutuu, sikiö rentoutuu

Sikiö oppii assosiaatioiden kautta. Äidin raskauden aikaiset tavat ja harrastukset jäävät siis vauvan muistiin jo sikiöaikana, samoin äidin laulamat laulut ja hänen kuuntelemansa musiikki – jopa se lempiohjelman tunnusmusiikki, joka yhdessä teen tuoksun kanssa kertoo myös sikiölle, että nyt saa rentoutua. 

YLE Akuutti- Jos äiti puhuu kireällä äänellä, niin silloin myös äidin vartalo viestii samaa viestiä. Jos äiti puhuu hyvin rentoutuneella äänellä ja nauraa välillä, niin samalla tavalla siinä tilanteessa äidin vartalo viestii sikiölle sitä samaa viestiä, samoin äidin hormonitoiminta. Ne samat hormonit, jotka jännittävät äidin lihaksia, niin ne jännittävät myöskin sikiön lihaksia, selittää sikiöiden oppimista tutkiva Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.


- Jos äidillä on esimerkiksi tapana katsoa joka päivä lempitelevisio-ohjelma ja nauttia samalla kuppi teetä, niin kyllä sikiö oppii yhdistämään sen tv-sarjan tunnusmusiikin ja sen teen tuoksun ja sen tietyn rentoutuneen ilmapiirin. Ja vielä syntymän jälkeenkin vauva tunnistaa sen saman tunnusmusiikin ja teen tuoksun ja tietää, että okei, nyt on se hetki päivästä, että voi rentoutua ja rauhoittua.

Sikiöaikainen oppiminen valmistaa elämään

Sikiöaikainen oppiminen valmistaa tietä syntymänjälkeiseen elämään. Vastasyntynyt pystyy tunnistamaan puheäänen perustella äitinsä ja muut sellaiset henkilöt, jotka ovat puhuneet äidille jatkuvasti loppuraskauden aikana. Tällainen muisti liittää vauvan yhteisöön. Vauva tunnistaa omansa ja suosii heidän ääntensä kuulemista. Näin vauva syntyy tietyn äidin ja tietyn perheen lapseksi. 

YLE Akuutti- Eli vastasyntynyt vauvahan pyrkii kohti tuttua, kaikki mikä on tuttua, niin hän pyrkii sitä kohti, tuttuja ääniä, tuttuja tuoksuja ja myöhemmin sitten tuttuja kasvoja.


Mutta voitaisiinko ”elinikäinen oppiminen” aloittaa jo vatsassa ja masuun täsmätreenata vaikkapa ranskan kieltä?


- Sellainen ajatus, että yritettäisiin tarkoituksellisesti treenata sikiötä, on kyllä vieras sen takia, että minun mielestäni tiede ei ole vielä niin pitkällä, että osattaisiin antaa sikiölle parempi äänimaailma kuin se, minkä äiti tarjoaa elämällä tavallista elämää, Huotilainen muistuttaa.


Asiantuntija: MINNA HUOTILAINEN, kognitiotieteen dosentti, Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto


Toimittaja: TIIA VÄRE

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 6.11.2015