Hyppää pääsisältöön

Grimmin satuja

Grimmin veljesten maailmankuuluja satuja ovat muun muassa Punahilkka, Tuhkimo, Ruusunen, Hannu ja Kerttu, Saapasjalkakissa ja Kultahanhi.

Jakob ja Wilhelm Grimm kokosivat 1800-luvulla vanhoja, monasti väkivaltaisia ja pelottavia satuja, joita muokkasivat miedommiksi. Grimmin veljesten tarinat ovat silti usein hurjempia kuin niistä tehdyt piirroselokuvat tai muut myöhemmät versiot.

Grimmin satuja -sarjaa lähetettiin TV2:ssa vuosina 1997–1999. Sinikka Sokka kertoi tarinat ja esitti niissä kaikki roolit. Oheisissa leikkeissä nähdään saduista valittuja paloja.

Sadussa YKSISILMÄ, KAKSISILMÄ JA KOLMISILMÄ hyvä haltijatar opettaa nälässä pidetyn Kaksisilmän taikomaan esiin kukkuraisen ruokapöydän,. Hänen kylläisyytensä herättä kuitenkin siskojen epäluulon ja vuoronperään he seuraavat Kaksisilmää paimeneen.

BREMENIN PELIMANNIT puolestaan kertoo huonosti kohdelluista kotieläimistä, jotka karkaavat isänniltään. Ne saavat uuden kodin säikytettyään pikkumökissä piileksivät rosvot tiehensä.

HANNU JA KERTTU eksyvät metsään ja joutuvat piparkakkumökille. Noita houkuttelee sen avulla lapsia luokseen syödäkseen heidät suuhunsa. Lapset kuitenkin ovat häntä viisaampia.

KULTAHANHI on haltijaäijän lahja hyväsydämiselle Tyhmyrille. Hanhen höyhentä havitteleva tyttö tarttuu siihen kiinni, ja samoin käy niille, jotka yrittävät häntä irrottaa.

PEUKALOISEN VAELLUS kertoo peukalonkokoisesta pojasta ja vaarallisista seikkailuista, joihin hän joutuu maailmalla.

PUNAHILKASSA paha susi syö isoäidin ja naamioituu ahmiakseen myös pikku tytön kitaansa. Metsästäjä pelastaa kuitenkin molemmat, ja susi saa ansionsa mukaan.

RUUSUNEN kertoo kuninkaantyttärestä, joka vaipuu uneen sadaksi vuodeksi koskettuaan kiellettyä värttinää.

SAAPASJALKAKISSA auttaa köyhää myllärinpoikaa ja tekee hänestä rikkaan kreivin. Neuvokas eläin hankkii hänelle linnan huiputtamalla ilkeää noitaa.

TUHKIMO on sisarpuolien hyljeksimä köyhä tyttö, joka pääsee taikakyyhkysen avulla kuninkaallisiin tanssiaisiin. Lähtiessään hän pudottaa kenkänsä, jonka oikeaa omistajaa kuninkaanpoika lähtee etsimään.

URHOOLLINEN RÄÄTÄLI on tappanut yhdellä iskulla seitsemän kärpästä. Väärinkäsityksen ansiosta häntä luullaan sotasankariksi, ja hänet pestataan tappamaan kaksi hurjaa jättiläistä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto