Hyppää pääsisältöön

Kirja A & Ö: Paavo Haavikko

Paavo Haavikko väitti viimeiseen asti, että hän ei ollut kirjailija, vaikka kirjoja valmistui yli kahdeksankymmentä.

Tietolaatikko

Kahden vuoden päiväkirja: Muistiinmerkittyä vuosilta 1995–1998. Art House, 2001

Haavikko joutui kirjallisuuspiirin ulkopuolelle, kun hän valitsi modernismin vastaisen yksinkertaisen ja selkeän ilmaisun.

"AKS:n (Akateeminen Karjala-Seura) sukupolvi katsoi, että jos runoudessa sanotaan järjen sana, niin se on bolsevismia tai kommunismia." Haavikko totesi haastattelussa. Tätä aikaa hän kuvasi Siperiaan karkoitukseksi.

Apurahoja ei Haavikolle tullut ja nimityksissäkin hän jäi paitsioon. Se että on kirjoitettu kauniisti, ei Haavikkoa kiinnosta. Tämän takia hän kertoo siirtyneensä kustantajaksi eikä pidä itseään kirjailija.

Haavikko pohti yhdessä toimittaja Tuula-Liina Variksen kanssa päiväkirjakirjoittamista. Haavikolta ilmestyi omaelämänkerta Kahden vuoden päiväkirjat: Muistiinmerkittyä vuosilta 1995-1998 vuonna 2001. Kirjoittamisessa Haavikko piti kaikkein tärkeimpänä rehellisyyttä.

Teksti: Seija Aunila

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto