Hyppää pääsisältöön

Nyrölän hurjapäät ovat omituista sakkia

Nyrölän kylässä tutustutaan hitaasti ja vihataan nopeasti. Tv-elokuva Nyrölä 3 on hirtehinen komedia ihmisten erilaisuudesta ja erilaisuuden sietämisestä.

Nyrölän kunnassa asustaa vähintäänkin omituista väkeä.

On korkokengissä ja minihameessa sipsutteleva naispuolinen nimismies, armeijan kapiaista leikkivä kunnanjohtaja ja Elvistä rakastava kirkkoherra.

TV-elokuva Nyrölä 3 on katsottavissa kokonaisena Yle Areenassa 11.1.2019 saakka. Tämän artikkelin lopussa näytteitä ja parhaita paloja elokuvasta.

Oiva Lohtander pappina elokuvassa Nyrölä 3.
Oiva Lohtander on elokuvassa Elvistä rakastava kirkkoherra. Oiva Lohtander pappina elokuvassa Nyrölä 3. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Oiva Lohtander,televisioelokuva

Nyrölän kylässä pyörii hämärä motoristijengi. Kun kunnan tummahipiäinen pizzeriayrittäjä toimittaa liian innokkaasti kylän rouville kotitilauksia, löytyy yrittäjä kuolleena.

Pitäjän uusi nimismies Jaana Mansikka alkaa tutkia Nazirin itsemurhaksi väitettyä kuolemaa, vaikka tutkimukset herättävät kylän johtavissa henkilöissä jyrkkää vastarintaa.

Nimismies Mansikka saa avukseen pastori Rouhiaisen ja muslimiksi naamioituneen hevoskauppiaan, joka oikeasti edustaa kotimaista vähemmistöä.

Tapio Piiraisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa komediassa kaikki henkilöhahmot on karrikoitu arjen ennakkoluulojen mukaisesti. Jokin ihmisen elämässä on aina aitoa ja ennakkoluuloillekin voi nauraa.

Tapio Piirainen tunnetaan myös kiitetyn ja kehutun Raid-sarjan tekijänä. Nyrölä 3:ssa onkin mukana Raidista tuttua henkilögalleriaa ja tutunoloisia hahmoja. Nyrölä 3 vie kuitenkin rikosdekkareiden parodian pitemmälle.

Elokuvan päärooleissa ovat Maija Junno, Oiva Lohtander, Kai Lehtinen ja Tapio Liinoja. Kummeli-sarjasta tutut Heikki Silvennoinen ja Timo Kahilainen näyttelevät poliiseja.

Nyrölä 3 -elokuvan tekijät

Rooleissa:
Maija Junno – Nimismies Mansikka
Oiva Lohtander – Pastori Rouhiainen
Kai Lehtinen – Saddam
Tapio Liinoja – Kunnanjohtaja
Heikki Silvennoinen – Poliisi
Timo Kahilainen – Poliisi
Eppu Salminen – Ylikomisario Ohtamaa
Kristiina Elstelä – Katariina Kokkonen
Paavo Pentikäinen – Maanviljelijä Jaaranen
Markku Maalismaa – Isännöitsijä Simpanen
Mari Rantasila – Eija Sillanpää

Tuotantotiimi:
Tuotanto: Yleisradio 2004
Ohjaus ja käsikirjoitus: Tapio Piirainen
Graafinen suunnittelija: David Reilly
Leikkaaja: Jorma Höri
Lavastussuunnittelija: Jude Pirskanen
Kuvasuunnittelija: Juhani Heikkonen
Äänisuunnittelijat: Jussi Olkinuora ja Markku Rantanen
Naamioitsija: Katri Korpela
Pukusuunnittelija: Katri Mäkinen
Tuottaja: Maija Syrjälä
Kuvaussihteeri: Mia Rouvinen
Järjestäjät: Mikko Kuvasto ja Ville Juvonen
Säveltäjä: Pekka Marjanen

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?