Hyppää pääsisältöön

Rockradio ärsytti Maija Dahlgrenia

1960-luvulla tutuiksi käyneet kulttuurisodat jatkuivat 1970- ja 80-lukujen taitteessa. Toimittaja Maija Dahlgrenia ei miellyttänyt radion rokkisoitto.

Kun Yleisradion vuonna 1980 perustama Rockradio toi kaikkien kotien kuuluville uutta, aiheissaan kainostelematonta rockmusiikkia, se herätti myös voimakkaan vastareaktion.

Vanhemman polven toimittaja Maija Dahlgren luki ohjelmassaan hämeenlinnalaisen perheenisän kirjeen, jossa päiviteltiin nuorisomusiikin "rääkymistä", "törkyä" ja "räikeää käännytystyötä".

Esimerkkeinä kuvatun kaltaisesta "rämppämusiikista" Dahlgren esitteli mm. Hassisen Koneen ja Woude-yhtyeen sanoituksia. Ne esitettiin radion ohjelmaneuvostolle suunnattujen terveisten kera. Tekstien mahdollista ironiaa ei ohjelmassa pohdittu.

Samalla Dahlgren arvosteli myös Rockradion "tiskijukkia", jotka hänen mukaansa "kilpailivat siitä, kuka pystyy heittämään härskeimmän vihjauksen Nuorten radion toimittajien tekemistä ohjelmista". Nuorten radion Anneli Tempakka oli jo aiemmin kritisoinut Rockradion kielenkäyttöä ja sisältöä.

Pentti Kemppainen kirjoittaa teoksessaan Aina soi Sävelradio – Radiomusiikista musiikkiradioon (Avain 2011): "Dahlgren nosti Hassisen koneen laulun Rappiolla kauheuksien esimerkiksi ja tulkitsi sanoituksen ilmeisen tarkoituksellisesti väärin, itse asiassa päinvastaiseksi kuin laulussa sanotaan."

Seuraavassa ohjelmassaan Dahlgren kertoi saamastaan palautteesta. Hänen edelliskertaisesta jutustaan oli ilahtunut suuri joukko "vastuuntuntoisia kansalaisia", vaikka joitakin moitekirjeitä oli tullut.

Tietolaatikko

Yleisradiossa käytiin Rockradiosta ja samalla koko uudesta suomalaisesta rockista polemiikkia, joka kuului myös radioaalloilla. Jupakan aloitti Nuorten radion Anneli Tempakan syksyllä 1981 tekemä ohjelma, jossa tuomittiin suomalaisten rock-kappaleiden "rivot sanat" ja pidettiin arveluttavina Rockradion esittelemiä idoleita, koska jotkut heistä käyttivät huumeita ja särkivät instrumenttejaan lavalla. Tempakan ohjelmassa Rockradion toimittajia syytettiin myös kiroilusta ja tiukattiin heidän puoluekantaansa.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto