Hyppää pääsisältöön

Rockradio ärsytti Maija Dahlgrenia

1960-luvulla tutuiksi käyneet kulttuurisodat jatkuivat 1970- ja 80-lukujen taitteessa. Toimittaja Maija Dahlgrenia ei miellyttänyt radion rokkisoitto.

Kun Yleisradion vuonna 1980 perustama Rockradio toi kaikkien kotien kuuluville uutta, aiheissaan kainostelematonta rockmusiikkia, se herätti myös voimakkaan vastareaktion.

Vanhemman polven toimittaja Maija Dahlgren luki ohjelmassaan hämeenlinnalaisen perheenisän kirjeen, jossa päiviteltiin nuorisomusiikin "rääkymistä", "törkyä" ja "räikeää käännytystyötä".

Esimerkkeinä kuvatun kaltaisesta "rämppämusiikista" Dahlgren esitteli mm. Hassisen Koneen ja Woude-yhtyeen sanoituksia. Ne esitettiin radion ohjelmaneuvostolle suunnattujen terveisten kera. Tekstien mahdollista ironiaa ei ohjelmassa pohdittu.

Samalla Dahlgren arvosteli myös Rockradion "tiskijukkia", jotka hänen mukaansa "kilpailivat siitä, kuka pystyy heittämään härskeimmän vihjauksen Nuorten radion toimittajien tekemistä ohjelmista". Nuorten radion Anneli Tempakka oli jo aiemmin kritisoinut Rockradion kielenkäyttöä ja sisältöä.

Pentti Kemppainen kirjoittaa teoksessaan Aina soi Sävelradio – Radiomusiikista musiikkiradioon (Avain 2011): "Dahlgren nosti Hassisen koneen laulun Rappiolla kauheuksien esimerkiksi ja tulkitsi sanoituksen ilmeisen tarkoituksellisesti väärin, itse asiassa päinvastaiseksi kuin laulussa sanotaan."

Seuraavassa ohjelmassaan Dahlgren kertoi saamastaan palautteesta. Hänen edelliskertaisesta jutustaan oli ilahtunut suuri joukko "vastuuntuntoisia kansalaisia", vaikka joitakin moitekirjeitä oli tullut.

Tietolaatikko

Yleisradiossa käytiin Rockradiosta ja samalla koko uudesta suomalaisesta rockista polemiikkia, joka kuului myös radioaalloilla. Jupakan aloitti Nuorten radion Anneli Tempakan syksyllä 1981 tekemä ohjelma, jossa tuomittiin suomalaisten rock-kappaleiden "rivot sanat" ja pidettiin arveluttavina Rockradion esittelemiä idoleita, koska jotkut heistä käyttivät huumeita ja särkivät instrumenttejaan lavalla. Tempakan ohjelmassa Rockradion toimittajia syytettiin myös kiroilusta ja tiukattiin heidän puoluekantaansa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jänkäjääkäreiden paluu Äyräpäähän ja Ihantalaan

    Sotaveteraanit vanhoilla taistelupaikoilla vuonna 1994.

    Jatkosodan 12. jalkaväkirykmentin sotaveteraanit, “Jänkäjääkärit”, matkasivat vuonna 1994 vanhoille taistelupaikoille. Seuramatkamainen reissu herätti osallistuneissa veteraaneissa tunteikkaita muistoja aina vihollisten armahtamisesta omien sotilaskarkureiden teloittamiseen. Matkanjohtajana toimi sotahistorioitsija Ilmari Hakala.

  • Säveltäjä Helvi Leiviskä näki musiikin ja kumosi ennakkoluulot tuotannollaan

    Tarina musiikillisesta ja teosofisesta janosta

    Helvi Leiviskä (1902–1982) oli suomalainen säveltäjä ja ennen kaikkea sinfonikko. Sukupuolensa vuoksi hän kohtasi ennakkoluuloja, mutta hänen taitojaan ei koskaan vähätelty, ja kriitikot ylistivät jo nuoren Leiviskän sävellyksiä. Teosofinen itsekehitys oli erottamaton osa musiikillista matkaa, jonka vaiheita taiteilija muistelee sekä pianon että tunturipurojen äärellä vuonna 1979 valmistuneessa dokumentissa.

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.