Hyppää pääsisältöön

Arne Nevanlinna pohti Mariessaan sukujen ja kansojen sotkeutumista

Passiiviseksi professoriksi itseään kutsuva Arne Nevanlinna julkaisi loistavan esikoisromaaninsa keväällä 2008. Aiemmin hän on kirjoittanut mm. muistelmia suvustaan.

Romaani kertoo päähenkilö Marien viimeisestä päivästä 31.12.1999.

Marie eli kokonaisen vuosisadan, syntyi Strasbourgissa 31.12.1899. Hän muutti sieltä naimisiin Suomeen suomenruotsalaiseen sukuun vuonna 1918.

Nevanlinna kirjoittaa Marien elävän nykyistä, mennyttä ja unia tajunnanvirtana.

Marielle läsnä ovat samanaikaisesti ensimmäisen maailmansodan tapahtumat Strasbourgissa, häämatka Ahvenenmaalle v. 1918 ja vanhusten hoitokodin arki kylpypäivineen. Kaiken tämän Nevanlinna maustaa leppeällä huumorilla.

Marie-romaani on kiehtova kirja naisista, suvuista ja vanhuudesta.

Nevanlinna kuvaa erityisen mielenkiintoisesti myös sitä miten tärkeää kirjan ihmisille on kuulua tiettyyn sukuun tai kansallisuuteen, joka on yleensä parempi kuin ne muut. Arne Nevanlinna osoittaa, että loppujen lopuksi kansojen ja sukujen lonkerot kietoutuvat niin toisiinsa, ettei selkeää tai puhdasta kansallisuutta ole olemassa. Sukujen elinvoima puolestaan hiipuu tai jopa kuolee yhden vuosisadan aikana.

Arne Nevanlinna on kirjoittanut eurooppalaisen, ilmavan ja näkemyksellisen romaanin. Hän ei osoittele itsestään selvyyksiä vaan näyttää 1900-luvun sotaisan mielettömyyden ja naurettavuuden. Kaiken tämän Nevanlinna tekee inhimillisesti satavuotiaan naisen, Marien, kautta.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

Tietolaatikko

Arne Nevanlinna (s. 1925)

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto