Hyppää pääsisältöön

Jani Saxell: Huomispäivän vartijat

Saxell kirjoittaa novellikokoelmassaan siitä, millaista tulevaisuutta teemme. Kuudessa novellissaan Saxell kuvittelee paitsi lähitulevaisuuden Suomea, Venäjää, Yhdysvaltoja myös 1960-luvun Ranskaa.

Tietolaatikko

Jani Saxell (s. 1972)

Novelleista tulevat mieleen niin Kenia, Pakistan tai oma kansalaissotamme.

Jani Saxell osoittaa, miten pienestä on kiinni, että naapureista tai ihmisistä yleensä tulee vihollisia.

Hän kirjoittaa muun muassa Bagdadin ihmisenkaltaistamisenvyöhykkeestä tai pakolaiskeskuksista, joissa tehtiin ihmisenkaltaistamishoitoja.

Novellien ihmiset ovat saastuttaneet laajat alueet elinkelvottomiksi.

Saxell ei kirjoita tosikkomaisesti synkästä tulevaisuudesta vaan hän käyttää mustaa huumoria ja satiiria.

Radioaktiivisesta hyönteismyrkystä juopuneet sirkat soittavat epävireistä teknoa, ja Suomessa etelään muuttavilta on alettu vaatia terveystodistuksia vuodesta 2010 Kuolan tapauksen jälkeen.

Jani Saxell luonnehtii teostaan alkuliepeessä kaunokirjalliseksi kansalaistottelemattomuusaktioksi. Hän on tunnettu kantaaottava kansalaisaktivisti ja kirjoituksissaan hyvinvointivaltion pahoinvoinnin kuvaaja. Saxell näkee markkinavoimien kaikkisyöpäisyyden uhkaavan nuoremman sukupolven tulevaisuutta, jossa mielikuvitus on jo karannut todellisuudeksi.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto