Hyppää pääsisältöön

Jukka-Pekka Palviainen: Isä, poika ja Pyhäranta

Jukka-Pekka Palviaisen romaani on kolmen sukupolven miehisyyden kuvaus: 90 -vuotiaana kuolleen isoisän, noin 70 -vuotiaan isän ja nelikymppisen pojan elämänarvojen tarina.

Tietolaatikko

Jukka-Pekka Palviainen (s. 1967)

Tuotantoa
Reino 2003
Kokkilan vanhainkoti 6.7.2049. Kertomus Että iloni olisi tuuli joka kantaa -antologiassa, Mummon kammari 2004
Hedelmäpeli 2005
Harkinta-aika 2007
Rokkirehtori ja Rämäpäät 2007
Rämäpäät ja vankikarkuri 2008

Isä ja poika hautaavat isoisänsä ja käyvät läpi kitkerää suhdettaan. Isoisä Arvo oli sodankäynyt mies, isä Juhani koulutti itsensä hammaslääkäriksi ja poika Jussi on entinen opettaja, joka kitkuttelee antikvariaatin pitäjänä. Yhteistä heille kaikille on, että he kuuluvat umpimieliseen sukuun ja ovat tyytymättömiä elämäänsä.

Palviainen kirjoittaa romaanissaan siitä, miten sodan laahus ulottuu ainakin kolmanteen polveen asti. Umpimielisyys ja viha siirtyvät isoisältä isälle ja pojalle, mikäli ketjua ei katkaista. Jonkinlaisen avaimen kirja tarjoaa, kun isä neuvoo poikaansa: ”Jos sää saat lapsia, niin puhu niille. Katkaise sää tää ketju.”

Teos kuvaa onnistuneesti eräänlaista pysähtynyttä, mitään tapahtumattomuuden todellisuutta. Ihminen elää elämänsä melko värittömästi – ei kaikille tapahdu suuria asioita. Jukka-Pekka Palviaisen romaani ei kuitenkaan pääse irti miehisistä peruskliseistä eikä tavoita suuren aiheensa syvyyttä.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen