Hyppää pääsisältöön

Kaiho Nieminen: Pakolaisten kuski

Vaikka Nieminen sijoittaa tarinansa vuoteen 1868, hän kirjoittaa kuitenkin myös meidän ajastamme. Pakolaisista ja hädänalaisista luvataan pitää huolta, mutta tosipaikan tullen heitä pallotellaan paikasta toiseen.

Tietolaatikko

Kaiho Nieminen (s. 1941)

Kaiho Nieminen kuvaa kuinka rikkaat kohtelivat köyhiä Suomenniemellä nälkävuonna 1868.

Pakolaisten kuski -romaanin päähenkilöinä ovat talollisen pojanpoika Matti Kallioinen ja rikas isäntä Filip Lyytikäinen.

Pitäjään saapuu joukko toisen kunnan kerjäläisiä, ja Lyytikäinen komentaa Matin kuljettamaan heidät takaisin.

Nieminen kirjoittaa miten pakolaisparat ovat riivattuja ja kuinka hurskaasti uhotaan aina, että heistä pidetään huolta ja että tuulen suoja annetaan, soppaa jaetaan.

Tarina osoittaa kuitenkin tekopyhiksi nämä lupaukset. Kunnan rikas isäntä Filip Lyytikäinen oli jo aiemmin rakennuttanut hätäjauhopalkoilla talonsa ja aikoo saada sillankin samalla konstilla. Kun heitä ei enää tarvita, Matti joutuu kuskaamaan nälkäiset pois silmistä.

Nuori mies Kallioisten Matti joutuu vaikeuksiin, kun hän kuljettaa pakolaisia aina Lappeenrantaan saakka. Palattuaan kotipitäjäänsä Matti huomaa, että tapahtumista on kaksi erilaista totuutta: rikkaan ja mahtavan Lyytikäisen kuulema kertomus ja Matin oma.

Nieminen houkuttelee lukijaa miettimään kenen totuus on oikeampi ja kenen totuutta tuomarit ja muut valtaa pitävät uskovat.

Omista periaatteistaan ja oikeudentajuistaan Matti ei raippojen uhallakaan suostu luopumaan.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto