Hyppää pääsisältöön

Kaiho Nieminen: Pakolaisten kuski

Vaikka Nieminen sijoittaa tarinansa vuoteen 1868, hän kirjoittaa kuitenkin myös meidän ajastamme. Pakolaisista ja hädänalaisista luvataan pitää huolta, mutta tosipaikan tullen heitä pallotellaan paikasta toiseen.

Tietolaatikko

Kaiho Nieminen (s. 1941)

Kaiho Nieminen kuvaa kuinka rikkaat kohtelivat köyhiä Suomenniemellä nälkävuonna 1868.

Pakolaisten kuski -romaanin päähenkilöinä ovat talollisen pojanpoika Matti Kallioinen ja rikas isäntä Filip Lyytikäinen.

Pitäjään saapuu joukko toisen kunnan kerjäläisiä, ja Lyytikäinen komentaa Matin kuljettamaan heidät takaisin.

Nieminen kirjoittaa miten pakolaisparat ovat riivattuja ja kuinka hurskaasti uhotaan aina, että heistä pidetään huolta ja että tuulen suoja annetaan, soppaa jaetaan.

Tarina osoittaa kuitenkin tekopyhiksi nämä lupaukset. Kunnan rikas isäntä Filip Lyytikäinen oli jo aiemmin rakennuttanut hätäjauhopalkoilla talonsa ja aikoo saada sillankin samalla konstilla. Kun heitä ei enää tarvita, Matti joutuu kuskaamaan nälkäiset pois silmistä.

Nuori mies Kallioisten Matti joutuu vaikeuksiin, kun hän kuljettaa pakolaisia aina Lappeenrantaan saakka. Palattuaan kotipitäjäänsä Matti huomaa, että tapahtumista on kaksi erilaista totuutta: rikkaan ja mahtavan Lyytikäisen kuulema kertomus ja Matin oma.

Nieminen houkuttelee lukijaa miettimään kenen totuus on oikeampi ja kenen totuutta tuomarit ja muut valtaa pitävät uskovat.

Omista periaatteistaan ja oikeudentajuistaan Matti ei raippojen uhallakaan suostu luopumaan.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto