Hyppää pääsisältöön

Riikka Ala-Harja: Jättiläinen

Tarina Jättiläisestä – kajaanilaisesta 16-vuotiaasta Tanelista, joka on hujahtanut 227,5 senttiä pitkäksi. Kertomus siitä milloin ihminen on oikean kokoinen, siis itsensä mittainen.

Tietolaatikko

Riikka Ala-Harja (s. 1967)

Ala-Harja kirjoittaa erilaisten asioiden mittasuhteista.

Taneli on Kajaanissa iso, mutta New Yorkissa normaali. Näyttelijä on näyttämöllä iso, sen sijaan arjessa tavanomainen.

Dramaturgikoulutuksen saanut Ala-Harja kirjoittaa neljännessä romaanissaan siitä miten ihminen on koko ajan katseen kohteena.

Toinen keskeinen henkilö romaanissa on 24-vuotias teatteriohjaaja Mona, joka kouluttaa Tanelia Kajaanissa näyttelijäksi. Hän haluaa viedä Tanelin New Yorkiin teatteriin, mutta Taneli haluaa päästä Monan kanssa sänkyyn.

Taiteen tekemistäkin Ala-Harja pohtii tässä kirjassa: miten paljon ihminen on valmis maksamaan siitä, että saa tehdä haluamaansa taidetta. Hän kysyy, onko elämän kopiosta tullut ihmisille tärkeämpää kuin itse elämästä.

Riikka Ala-Harja on yhdistänyt teoksissaan sujuvasti arkeen absurdia. Hänen kielensä on hilpeää, leikkivää mutta Ala-Harja kertoo samaan aikaan kipeistä asioista.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto