Hyppää pääsisältöön

Lasse Virén ja 10 000 m:n draama Münchenissä

Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksun finaalissa Lasse Virén kaatui 11. kierroksen jälkeen, nousi ylös ja juoksi voittoon. Paavo Noposen selostus tarjoili kultajuoksun suomalaisille.

Suomen urheilukansan odotukset olivat 3.9.1972 korkealla, kun Münchenin olympiakisojen 10.000 metrin loppukilpailu käynnistyi. Matkaan starttasi myös nuori juoksijalahjakkuus Lasse Viren.

Toiveet romahtavat hetkeksi juoksun puolivälissä. Lasse Viren kaatuu!! Hän nousee kuitenkin nopeasti ylös ja ottaa muun joukon kiinni.

Paavo Noponen eläytyy legendaarisessa radiosselostuksessaan Münchenin olympialaisista: Lasse Virén juoksi olympiakultaa ja uuden ME:n, vaikka kaatui 11. kierroksen jälkeen.

Viimeisen kilometrin aikana Viren kehittää valtavan kirin ja tulee voittajana maaliin uudella maailmanennätysajalla 27.38,4. Virenistä tulee hetkessä kansallissankari.

Selostaja Paavo Noponen herkistyikin niin isänmaalliseksi, että lupasi vetää tapauksen kunniaksi salkoon sinivalkoiset verryttelyhousunsa.

Teksti: Lasse Vihonen - Jukka Lindfors

Tietolaatikko

M 10 000 m tulokset: 1) Lasse Virén 27.38,4. 2) Emiel Puttemans BEL 27.39,6. 3) Miruts Yifter, Etiopia 27.41,0.
Lasse Virenin valmistautuminen Münchenin olympiakisojen 10.000 metrin juoksuun kertoo hänen kylmän viileästä harkintakyvystään. Karsintaerissä eräät muut suosikit, kuten Espanjan Mariano Haro, Belgian Emil Puttemans ja Etiopian Miruts Yifter juoksivat pelottavan kovia aikoja. Viren juoksi karsinnoissa itseään säästellen vain niin hyvin, että paikka loppukilpailuun tuli varmistetuksi. Kun Vireniltä kysyttiin kommenttia kilpaveikkojen kovista karsintajuoksuista, hän tokaisi "omiaanhan polttavat".
Kun kympin loppukilpailu käynnistyi, Viren piti huolen siitä, että hän pysyi koko ajan mukana kärkijoukossa. Juoksu sinänsä eteni varsin vauhdikkaasti, mutta eri kilpailijoiden tekemät nykäykset aiheuttivat juoksijoiden kannalta hankalan haitari-ilmiön. Kun matkaa oli taivallettu kaksitoista ja puoli minuuttia, juoksijoiden joukko tiivistyi tällaisen nykäyksen jälkeen. Tila Virenin edessä loppui ja hän kellahti kumoon juoksuradan pintaan. Virenin onneksi hän ei loukannut itseään. Lisäksi menossa on juoksun hitain kierros eikä kärkijoukko huomaa Virenin kaatumista. Lasse nousee nopeasti ylös ja jo noin 130 metrin takaa-ajon jälkeen hän on tavoittanut kärkijoukon. Jälkikäteen on laskettu, että Virenin kaatuminen olisi ollut kohtalokasta, jos se olisi sattunut 300 metriä myöhemmin. Silloin näet Englannin Dave Bedford ryhtyi kolmanteentoista vetoonsa ja se olisi merkinnyt Virenille 20-25 ylimääräistä metriä.
Lasse Viren otti komennon haltuunsa, kun matkaa oli tehty yhdeksän kilometriä. Virenin vauhdissa pysyi enää siinä vaiheessa Mariano Haro, Emil Puttemans ja Miruts Yifter. Pudotuspelin aloitti Haro. Hän ei kuitenkaan pysty vastaamaan, kun Viren aloittaa oman nykäisynsä. Kukin heistä putoaa yksi kerrallaan, viimeisenä Puttemans. Loppusuoralla ei ollut enää epäilystä voittajasta, mutta yleisö alkoi jännittää, syntyisikö samalla myös uusi maailmanennätys. Virenin hurjan loppukirin ansiosta tulostaululle nousee uutta maailmanennätystä merkitsevä loppuaika, 27.38,4! Samalla Lasse Viren palautti Suomen kestävyysjuoksu 36 vuoden jälkeen takaisin olympialaiseen kultakantaan ja dramaattisia vaiheita sisältänyt kilpailu muuttui juoksu-urheilun klassikoksi. (LV)
LASSE VIREN syntyi Myrskylässä 22.7.1949. Lasse vietti "normaalin" lapsuuden 16-vuotiaaksi saakka, mutta silloin alkoi tulla esille hänen poikkeuksellinen lahjakkuutensa juoksijana. Valmentajansa Rolf Haikkolan mukaan Lassella oli monta hyvää ominaisuutta; hän oli valmis ponnistelemaan tavoitteensa eteen, hänellä oli taloudellinen askel, alhainen maitohapon muodostus ja poikkeuksellisen suuri sydän. Tosin viimeksi mainitut asiat todettiin tieteellisesti vasta Matti Härkösen suorittamassa seurantatutkimuksessa vuosina 1978-80. Lasse Viren murtautui maailman kestävyysjuoksijoiden eliittiin oikeastaan vasta keväällä 1972.
Münchenin kisojen kympin kultamitalista alkoikin sitten ainutlaatuinen menestyksen sarja: kultamitali muutamaa päivää myöhemmin 5000 metrillä sekä kultamitalit neljä vuotta myöhemmin Montrealin kympillä ja vitosella. Montrealissa Lasse kokeili lääkärien varoituksista huolimatta myös maratonia. Varoitusten taustalla oli Virenin fysiikka. Hänen energiavaransa eivät lääkärien mukaan tulisi riittämään yli 25 kilometrin matkalla. Viren ei välittänyt lääkärien varoituksista ja lähti maratonille uhmamielellä. Tilanne kehittyi kuitenkin niin kuin lääkärit olivat ennustaneet. Virenin "paukut" loppuivat kesken, mutta sisukkaasti hän juoksi loppuun saakka. Maaliin tultuaan Lasse oli niin uupunut, ettei hän päässyt jaloilleen kolmeen tuntiin. Montrealin maratonkokeilun jälkeen Viren pysyi vitosen ja kympin juoksijana. Lasse jatkoi aktiiviuraansa Moskovan kisoihin vuoteen 1980 saakka. Näissä viimeisissä olympiakisoissaan ei hän ei enää yltänyt huippumenestykseen ja lopetti pian sen jälkeen kilpailemisen huipputasolla kokonaan. Hän oli saavuttanut urheilussa jo kaiken eikä motivaatio enää riittänyt jatkuvaan harjoitusrääkkiin. Lasse Viren toimi aktiiviaikanaan poliisina, mutta siirtyi sen jälkeen 12 vuodeksi erään pankin PR-mieheksi. Sen jälkeen hän on toiminut yksityisyrittäjänä. Lasse Viren valittiin eduskuntaan vuonna 1999. (LV)
Lasse Virén nimettiin Urheilun Hall of Fameen Suomen Urheilugaalassa 10.1.2011.
Ylellä on Kansainvälisen Olympiakomitean lupa pitää internetsivuillaan max 3 minuutin mittaisia näytteitä olympialähetyksistä olympiakisavuonna. Videoiden näkyvyys on rajattu Suomeen.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.