Hyppää pääsisältöön

Lasse Virén ja 10 000 m:n draama Münchenissä

Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksun finaalissa Lasse Virén kaatui 11. kierroksen jälkeen, nousi ylös ja juoksi voittoon. Paavo Noposen selostus tarjoili kultajuoksun suomalaisille.

Suomen urheilukansan odotukset olivat 3.9.1972 korkealla, kun Münchenin olympiakisojen 10.000 metrin loppukilpailu käynnistyi. Matkaan starttasi myös nuori juoksijalahjakkuus Lasse Viren.

Toiveet romahtavat hetkeksi juoksun puolivälissä. Lasse Viren kaatuu!! Hän nousee kuitenkin nopeasti ylös ja ottaa muun joukon kiinni.

Paavo Noponen eläytyy legendaarisessa radiosselostuksessaan Münchenin olympialaisista: Lasse Virén juoksi olympiakultaa ja uuden ME:n, vaikka kaatui 11. kierroksen jälkeen.

Viimeisen kilometrin aikana Viren kehittää valtavan kirin ja tulee voittajana maaliin uudella maailmanennätysajalla 27.38,4. Virenistä tulee hetkessä kansallissankari.

Selostaja Paavo Noponen herkistyikin niin isänmaalliseksi, että lupasi vetää tapauksen kunniaksi salkoon sinivalkoiset verryttelyhousunsa.

Teksti: Lasse Vihonen - Jukka Lindfors

Tietolaatikko

M 10 000 m tulokset: 1) Lasse Virén 27.38,4. 2) Emiel Puttemans BEL 27.39,6. 3) Miruts Yifter, Etiopia 27.41,0.
Lasse Virenin valmistautuminen Münchenin olympiakisojen 10.000 metrin juoksuun kertoo hänen kylmän viileästä harkintakyvystään. Karsintaerissä eräät muut suosikit, kuten Espanjan Mariano Haro, Belgian Emil Puttemans ja Etiopian Miruts Yifter juoksivat pelottavan kovia aikoja. Viren juoksi karsinnoissa itseään säästellen vain niin hyvin, että paikka loppukilpailuun tuli varmistetuksi. Kun Vireniltä kysyttiin kommenttia kilpaveikkojen kovista karsintajuoksuista, hän tokaisi "omiaanhan polttavat".
Kun kympin loppukilpailu käynnistyi, Viren piti huolen siitä, että hän pysyi koko ajan mukana kärkijoukossa. Juoksu sinänsä eteni varsin vauhdikkaasti, mutta eri kilpailijoiden tekemät nykäykset aiheuttivat juoksijoiden kannalta hankalan haitari-ilmiön. Kun matkaa oli taivallettu kaksitoista ja puoli minuuttia, juoksijoiden joukko tiivistyi tällaisen nykäyksen jälkeen. Tila Virenin edessä loppui ja hän kellahti kumoon juoksuradan pintaan. Virenin onneksi hän ei loukannut itseään. Lisäksi menossa on juoksun hitain kierros eikä kärkijoukko huomaa Virenin kaatumista. Lasse nousee nopeasti ylös ja jo noin 130 metrin takaa-ajon jälkeen hän on tavoittanut kärkijoukon. Jälkikäteen on laskettu, että Virenin kaatuminen olisi ollut kohtalokasta, jos se olisi sattunut 300 metriä myöhemmin. Silloin näet Englannin Dave Bedford ryhtyi kolmanteentoista vetoonsa ja se olisi merkinnyt Virenille 20-25 ylimääräistä metriä.
Lasse Viren otti komennon haltuunsa, kun matkaa oli tehty yhdeksän kilometriä. Virenin vauhdissa pysyi enää siinä vaiheessa Mariano Haro, Emil Puttemans ja Miruts Yifter. Pudotuspelin aloitti Haro. Hän ei kuitenkaan pysty vastaamaan, kun Viren aloittaa oman nykäisynsä. Kukin heistä putoaa yksi kerrallaan, viimeisenä Puttemans. Loppusuoralla ei ollut enää epäilystä voittajasta, mutta yleisö alkoi jännittää, syntyisikö samalla myös uusi maailmanennätys. Virenin hurjan loppukirin ansiosta tulostaululle nousee uutta maailmanennätystä merkitsevä loppuaika, 27.38,4! Samalla Lasse Viren palautti Suomen kestävyysjuoksu 36 vuoden jälkeen takaisin olympialaiseen kultakantaan ja dramaattisia vaiheita sisältänyt kilpailu muuttui juoksu-urheilun klassikoksi. (LV)
LASSE VIREN syntyi Myrskylässä 22.7.1949. Lasse vietti "normaalin" lapsuuden 16-vuotiaaksi saakka, mutta silloin alkoi tulla esille hänen poikkeuksellinen lahjakkuutensa juoksijana. Valmentajansa Rolf Haikkolan mukaan Lassella oli monta hyvää ominaisuutta; hän oli valmis ponnistelemaan tavoitteensa eteen, hänellä oli taloudellinen askel, alhainen maitohapon muodostus ja poikkeuksellisen suuri sydän. Tosin viimeksi mainitut asiat todettiin tieteellisesti vasta Matti Härkösen suorittamassa seurantatutkimuksessa vuosina 1978-80. Lasse Viren murtautui maailman kestävyysjuoksijoiden eliittiin oikeastaan vasta keväällä 1972.
Münchenin kisojen kympin kultamitalista alkoikin sitten ainutlaatuinen menestyksen sarja: kultamitali muutamaa päivää myöhemmin 5000 metrillä sekä kultamitalit neljä vuotta myöhemmin Montrealin kympillä ja vitosella. Montrealissa Lasse kokeili lääkärien varoituksista huolimatta myös maratonia. Varoitusten taustalla oli Virenin fysiikka. Hänen energiavaransa eivät lääkärien mukaan tulisi riittämään yli 25 kilometrin matkalla. Viren ei välittänyt lääkärien varoituksista ja lähti maratonille uhmamielellä. Tilanne kehittyi kuitenkin niin kuin lääkärit olivat ennustaneet. Virenin "paukut" loppuivat kesken, mutta sisukkaasti hän juoksi loppuun saakka. Maaliin tultuaan Lasse oli niin uupunut, ettei hän päässyt jaloilleen kolmeen tuntiin. Montrealin maratonkokeilun jälkeen Viren pysyi vitosen ja kympin juoksijana. Lasse jatkoi aktiiviuraansa Moskovan kisoihin vuoteen 1980 saakka. Näissä viimeisissä olympiakisoissaan ei hän ei enää yltänyt huippumenestykseen ja lopetti pian sen jälkeen kilpailemisen huipputasolla kokonaan. Hän oli saavuttanut urheilussa jo kaiken eikä motivaatio enää riittänyt jatkuvaan harjoitusrääkkiin. Lasse Viren toimi aktiiviaikanaan poliisina, mutta siirtyi sen jälkeen 12 vuodeksi erään pankin PR-mieheksi. Sen jälkeen hän on toiminut yksityisyrittäjänä. Lasse Viren valittiin eduskuntaan vuonna 1999. (LV)
Lasse Virén nimettiin Urheilun Hall of Fameen Suomen Urheilugaalassa 10.1.2011.
Ylellä on Kansainvälisen Olympiakomitean lupa pitää internetsivuillaan max 3 minuutin mittaisia näytteitä olympialähetyksistä olympiakisavuonna. Videoiden näkyvyys on rajattu Suomeen.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.