Hyppää pääsisältöön

Pasila: Reetta Ruusu

Julkaistu 31.03.2009 - 09:00. Päivitetty 25.04.2013 - 15:12

Nykytanssija Reetta Ruusu on tullut tunnetuksi siitä, että hän näännyttää kuoliaaksi sekä itsensä että muut tanssiryhmän jäsenet.

Koska ruumiita syntyy joka esityksessä, niin poliisi alkaa epäillä, että Reetan touhu on tarkoitushakuista. Kyösti lähetetään pidättämään Reettaa.

Komisario Pöystin puhe ei kuitenkaan tehoa tähän kovakouraiseen nykytanssijaan. Pahinta ei tilanteessa ole se, että Reetta tekee Pöystistä hakkelusta, vaan se että Pöystin väitetään muistuttavan Reettaa... he ovat kuinka saman kolikon eri puolet.

Teksti: Seija Aunila

Katso myös

Pasila: Puolesta ja vastaan
Toivo parhaita paloja Pasilasta (blogit.yle.fi)
Pasilan nettisivut (ohjelmat.yle.fi)
Pasila Facebookissa (fi-fi.facebook.com)
Pasila wikipediassa (fi.wikipedia.org)

”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 3

Luuraileeko Yle-väki baareissa?

Miten Yleisradion väki kestää jatkuvaa juhlimista?

Toimitusharjoittelija Antti Holmalla on visainen kysymys selvitettävänään. Miten Yleisradion väki kestää jatkuvaa juhlimista?
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

Kommentteja 11
Lestadiolainen liike salasi lasten hyväksikäytön

A-talkin keskustelun aiheena seksuaalinen hyväksikäyttö.

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä on paljastunut satoja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Liikkeen johto yritti aluksi vaieta rikokset, mutta nyttemmin tekojen uhrit ovat tulleet julkisuuteen.

Kommentteja 12
Heteroliitosta lesbosuhteeseen

Mirja Pyykön haastateltavana on Ursula Drake. Hän kertoo, miten heteroäiti löysi todellisen seksuaalisen identiteettinsä.

Kommentteja 2

Pasila: On se tosi jännä

"On erilaiset jännän vivahteet: Jännä, hyvin jännä, erikoisjännä, jännempi jännä..." Jännäksi syysihmiseksi tunnustautuva Routalempi tarkkailee mielellään arjen ilmiöitä.
Pasila: Linnoittautuneet vanhukset

Helgan isä on linnoittautunut vanhankotiin asevarastonsa kanssa. Poliisit hälytetään paikalle, mutta vanha kapiainen ei niin vain luovuta.
Pasila: Marsalkan kova kohtalo

Aseistautunut Pekka Rutanen on linnoittautunut taloonsa. Kyösti saa houkuteltua Rutasen ulos kaljakorin voimalla ennen kuin...
Pasila: Homo-Petteri

Hermannin ala-asteen 3. luokan vanhempainyhdistyksessä kiehuu. Homo-Petterin (tyttö) isä erkaantuu yhdistyksestä ja perustaa radikaalin siiven.

2019

I Danmark får finlandssvenska Lotta högre lön för samma jobb - kolla hur din plånbok skulle påverkas av en flytt till ett nordiskt grannland!

Svenska Yle har jämfört löner och utgifter i Norden.

I Danmark har en medelinkomsttagare 900 euro mer kvar i handen än i Finland. Vi har jämfört lönerna för nästan hundra olika yrken i Norden. Kolla hur mycket pengar du själv skulle ha kvar efter skatt, hyra och andra utgifter om du jobbade i ett nordiskt grannland.

Kommentteja 24

2018

Seg start på jobbet? – så landar du bäst efter semestern

Tillåt dig själv att inte vara helt skärpt, säger experten.

Solstolarna är ihopvikta, grillen är undanstuvad och båten är upptagen. Semestern är slut för de flesta och jobbet kallar obönhörligen. Hur klarar man bäst återgången till jobbet, det ger experten svar på.

Kommentteja 2
Finland 1918: Anna Lindholm berättar kvinnornas historia

Boken Projekt Ines handlar om kvinnornas vardag.

I skolan lärde sig Anna Lindholm om datum, siffror och stora män. Men var fanns kvinnorna? I sin bok Projekt Ines - Fem kvinnor i inbördeskrigets Finland 1918 berättar hon om kvinnornas vardag.

2017

Wilkie Chiu - Dom kallar oss invandrare

Finland är ett svårt land att bo i.

Finland är ett svårt land att bo i. Svårt att få jobb och svårt att skaffa nya vänner.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!

Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!

Kommentteja 3
Sota teki Einar Englundista säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 17. kesäkuuta.

Kesäkuun 17. päivänä syntyneen säveltäjä Einar Engundin (1916–1999) omaelämäkerta Sibeliuksen varjossa voisi olla toiselta nimeltään Sodan varjossa. Katkeran sävyn saaneessa kirjassaan Englund kertoo muiden muistojen ohessa sotilasvuosista, jotka jättivät jälkensä sekä elämään että sävellyksiin.
Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?

Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.

Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.

Kommentteja 4
”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Kansainvälisen uran luonut pianisti Olli Mustonen on ahkera ja palkittu levyttäjä – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 7. kesäkuuta!

Kesäkuun 7. päivänä syntynyt Olli Mustonen (s. 1967) on paitsi pianisti, myös säveltäjä ja kapellimestari. Hän kiertää ympäri maailmaa konsertoiden ja hänen laaja levytyskataloginsa sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia. Mustosen lepopaikka, koti, sijaitsee maalaismaisemissa Hausjärvellä Erkylän kartanon mailla.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 3
Leijonakuningas Jukka Jalonen

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.
Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.

Säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.

Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.

Kommentteja 2
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.

Kommentteja 2
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.