Hyppää pääsisältöön

Suomi ylös - palkat alas

Miksi nousukauden Suomessa tuloerot alkoivat kasvaa? Miten rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät? Timo-Erkki Heino selvittää ilmiötä ja kurittaa päättäjiä.

Tietolaatikko

Tutkivan journalismin yhdistys myönsi 2001 Lumilapio -palkinnon Timo-Erkki Heinolle dokumentista Suomi ylös - palkat alas.

1990-luvulla palkkojen osuus kansantaloudesta supistui ja pääomatulojen osuus kasvoi.

Voimakas pörssinousu kasvatti pääomatuloja. Osinko- ja korkotulot keskittyvät ylimpiin tuloluokkiin, ja sen ylin prosentti eli rikkaimmat saivat suuren osan tuloistaan omaisuus- ja optiotuloina.

Tuloerojen kasvuun vaikuttivat maltilliset palkkaratkaisut ja tulonsiirtojen leikkaukset sekä verouudistus, joka muutti pääomatulojen verotuksen lieväksi.

Dokumentissa Heino esittää, kuinka tuloerojen todellinen kasvu paljastuu, kun tilastosta poistetaan laskennallinen asuntotulo eli omistusasumisesta kertyvä asumismenojen säästö.

1990-luvulla suuryritysten työntekijöiden tulot nousivat kolmanneksen, huippujohtajien tulot tuhansia prosentteja.

Teksti: Rita Landström

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto