Hyppää pääsisältöön

Ikinuori Eugen Malmstén

Eugen Malmstén ihastutti riehakkuudellaan vielä eläkepäivilläänkin. Kohtalokas samba ja Sä muistatko metsätien kuuluivat hänen bravuureihinsa.

Tietolaatikko

Alexander´s ragtime band. Säv. ja san. Irving Berlin. Es. Eugen Malmstén ja UMO.
Sä muistatko metsätien. Säv. Eugen Malmstén, san. Kerttu Mustonen. Es. Eugen Malmsten ja orkesteri, joht. Aarno Raninen.
Kohtalokas samba. Säv. ja san. Georg Malmstén. Es. Eugen Malmsten ja Helsingin Poliisisoittokunnan orkesteri, joht. Arthur Fuhrman.
Korsuvalssi. Säv. ja san. Usko Kemppi. Säest. Ramblers-orkesteri.

Eugen Malmstén (1907-1993) oli yksi suomalaisen jazzin pioneereista. Hän sai jazzkipinän 20-luvun lopulla nuorena trumpetistina ja levitti hotin ilosanomaa Rytmi-lehdessä.

Jazzmies aloitti levytysuransa 1930-luvun alussa, mutta sai laulettavakseen pääasiassa tangoja ja valsseja. Tunnetuimpia iskelmälevytyksiä on vuonna 1938 taltioitu oma sävellys Sä muistatko metsätien.

Vuonna 1952 Eugen Malmstén levytti vauhdikkaan ja humoristisen Kohtalokkaan samban, joka oli hänen veljensä Georg Malmsténin käsialaa.

Kappaleesta tuli suurmenestys, ja siitä muodostui Eugenin tavaramerkki. Isoveli oli pannut laulun hyllylle toivottomana tapauksena.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto