Hyppää pääsisältöön

Pekka Tarkka: Joel Lehtonen 1. osa

Elämäkerran ensimmäinen osa kuvaa kirjailija Joel Lehtosen elämää vuosina 1881-1917. Teos kertoo Lehtosen uskomattomasta elämästä ja samalla tuon ajan Suomesta ja sosiaalihistoriasta.

Tietolaatikko

Pekka Tarkka (s. 1934)

Mieleltään järkkynyt äiti hylkäsi puolivuotiaan poikansa lehtoon, josta kylän naiset pelastivat hänet kaupattavaksi huutolaismarkkinoilla. Kolmivuotiaana Lehtosta onnisti, kun papinleski Augusta Wallenius osti ja koulutti hänet. Syystäkin Pekka Tarkka kutsuu häntä onnenpojaksi.

Kirjailija Joel Lehtonen oli monipuolisesti sivistynyt ja erittäin kielitaitoinen. Nuorena hän oli levoton eikä osannut asettua oikein mihinkään. Lehtonen matkusti paljon Italiassa, Sveitsissä, Pariisissa ja Tunisiassa. Levoton hän oli myös suhteessa naisiin. Tarkka kirjoittaa kuinka Lehtosella oli paljon naisia - pitkäaikaisin ja tärkein rakastettu oli naimisissa oleva Sylvia Avellan.

Pekka Tarkka on tutkinut vuosikymmenien ajan Joel Lehtosen elämää ja tuotantoa. Elämäkerran ensimmäisessä osassa hän kuvaa hyvin Lehtosen ristiriitaista persoonaa. Hän oli vastakohtien mies. Lehtosen elämässä ja tuotannossa tulevat hyvin esiin syrjäkylä ja keskus, Inhan tila ja Pariisi sekä sivistyneistö ja rahvas.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto