Hyppää pääsisältöön

Ristisaatto Via crucis tuo pitkänperjantain tapahtumat keskelle kaupunkia

Kärsimysnäytelmä Via crucis vie katsojat keskelle kristinuskon alkuräjähdystä. Helsingin Tuomiokirkon edustalla nähty ristiinnaulitsemisia säässä kuin säässä.

Suomessa perinne sai alkunsa vuonna 1996 ja tapahtuma on alusta alkaen ollut kirkkokuntien yhteinen, ekumeeninen.

Vaellusnäytelmä alkaa Getsemanesta (Kaisaniemestä) ja päätyy Golgatalle (Tuomiokirkon portaille). Yleisöä kertyy paikalle vuosittain kymmenisen tuhatta, joskus enemmänkin.

Spektaakkeli on toteutettu pitkälti harrastajavoimin, mutta pääroolissa on useimmiten nähty ammattinäyttelijä. Ihmisten mieliin ovat jääneet mm. Martti Suosalon riipaiseva esitys kompurointeineen sekä Kai Lehtisen ristiinnaulitseminen räntäsateessa.

Viime vuosina myös Jeesuksen rooli on annettu amatöörille, esimerkiksi vuonna 2008 osassa nähtiin teologi Juha Meriläinen. Vuonna 2017 ristille naulittiin ensimmäisen kerran nainen, laulaja Maria Ylipää, ja myös muut pääosat oli roolitettu naisnäyttelijöillä.

]

Lue lisää:

Juha Kukkonen ristillä (2006).

Miehet ristillä

Pitkän päivän vihdoin viilenevästä illasta Golgatalla on matkaa loskaiselle Senaatintorille.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto