Hyppää pääsisältöön

Ortodoksinen pääsiäisyön jumalanpalvelus Valamossa

Pääsiäisyön jumalanpalveluksen ydinsanoma oli Herran odottaminen. Auringon nousu symboloi Herran kuolleista nousemista. Pääsiäisyö ja aamumessu muodostivatkin aluksi yhden jumalanpalveluksen.

Pitkäperjantain ja lankalauantain (hiljainen lauantai) välillä pidettävän jumalanpalveluksen aiheena on Kristuksen ristiinnaulitseminen ja kuolema Golgatalla.

Jumalanpalveluksessa luetaan Vanhan testamentin pääsiäiskertomuksia ja korostetaan kasteen merkitystä. Perusanoma on se, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut kuoleman kahleet.

Pääsiäisyönjumalanpalvelus on ortodoksista kirkkoperinnettä, mutta se on levinnyt myös luterilaisen kirkon piiriin. Ortodoksit toimittavat ensin puoliyönpalveluksen, jota seuraa ristisaatto. Ristisaatossa kierretään kirkko, jonka jälkeen käynnistyy varsinainen pääsiäisyön jumalanpalvelus. Ristisaatolla kuvataan Kristuksen haudalle mirhaa tuovien naisten matkaa.

Vuonna 1985 taltioidun pääsiäisyöpalveluksen toimittaa igumeni Panteleimon ja luostaripapisto, Kuopion ortodoksistaveljeskuoroa johtaa kanttori Jarmo Lehto.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto