Hyppää pääsisältöön

Sananvapaus sanomalehdistössä

Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

Kekkosen ajan sananvapautta ja itsesensuuria on jälkikäteen ruoskittu raskaasti. Kallenaution ohjelmassa tarkastellaan, millaiseen historialliseen jatkumoon tuo aika kuului.

Sananvapaus saa ominaislaatunsa siitä yhteiskunnasta ja ympäristöstä, missä sitä harjoitetaan, toteaa tutkija Raimo Salokangas. Vaikka painovapauslaki pysyi vuosikymmeniä melko samanlaisena, sananvapaus oli esimerkiksi sotienvälisenä aikana melko toisenlaista kuin 1980-luvulla.

Sotienvälisenä aikana rikoslain pykälien avulla takavarikoitiin ja lakkautettiin lukuisia vasemmistoradikaaleja ja kommunistisia lehtiä. Sotien jälkeen sananvapaus sai uudenlaiset ulkopoliittiset reunaehdot.

Presidentti Paasikivi neuvoi päätoimittajia, ja pääministeri Mauno Pekkala kehotti lehtiä omatoimiseen ulkopoliittiseen sensuuriin. Vuonna 1948 lisättiin rikoslakiin vielä varmuudeksi pykälä ulkovaltoja herjaavasta kirjoittelusta.

Teksti: Jukka Lindfors