Hyppää pääsisältöön

Viimeiset kuulutukset Fabianinkadulta

Kello lähenee puoltayötä marraskuun kuudentena 1979 ja Pentti Fagerholm valmistautuu lukemaan viimeiset kuulutukset Fabianinkadun radiotalosta.

Tietolaatikko

Pentti Fagerholm (s. 1935) aloitti radiokuuluttajana vuonna 1955 ja jäi eläkkeelle pääkuuluttajan tehtävistä vuonna 1998.
Kuulutusten lisäksi Fagerholmin ääni tuli ihmisille tutuksi mm. radion stereotestistä.
Fagerholmin poika Matti puolestaan tunnetaan rock-tähti Mike Monroena.

Mukaan studioon on tupannut Hannu Taanila, muassaan ylimääräinen "keskiyön mietelause".

Taanila uumoilee, että paperista on kenties hankala sitä lukea. Fagerholm toteaa, että paperistahan hän on tottunut muutoinkin lukemaan.

Ennen kuulutuksen alkua Fagerholm ehtii esitellä Taanilalle tohvelinsa. "Päätin, että tähän taloon en uusia tohveleita osta, mutta päätin myöskin, että en näitä tohveleita tästä talosta pois vie."

Tohvelit päätetään sijoittaa radion kulttuuritoimitukseen.

Ylimääräisenä mietelauseena kuulla V. A. Koskenniemen runo "Koulutie". Kello tulee kaksitoista ja Maamme-laulu soi.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto