Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Jäätelökoneen hankkimista kannattaa harkita

jäätelöseos (Video still, Kuva: YLE)Moni varmaan ajattelee jäätelön valmistamisen olevan helppoa ja vaivatonta. Testiryhmämme mielestä tämä on harhaluulo.

Kotitekoisen jäätelön esivalmisteluihin täytyy varata kosolti aikaa.

Ensin jäähdytyspatruuna tai -kaukalo täytyy esipakastaa. Siihen kuluu aikaa vuorokausi. Seuraavaksi valmistetaan jäätelömassa, jota myös täytyy esijäähdyttää noin 12 tuntia. Jäätelökoneen pyöritystä pitää seurata 20–50 minuuttia, jotta jäätelö on vihdoinkin valmista. Uuvuttavaa.

kolme kovaa (Video still, Kuva: YLE)Testaajina toimivat parikymppiset kaverukset Teemu Tervo, Paul Nyman ja Eetu Martikainen. Kaikki ovat suuria jäätelönystäviä, mutta kukaan ei ole aiemmin käyttänyt jäätelökonetta.

testikoneet (Video still, Kuva: YLE)Testituotteemme ovat Arietan Disney 645, Krupsin GVS1 ja Philipsin HR2304. Nämä kolme ovat enää jäljellä viime vuosien jäätelökonebuumista. Arietan Disneytä saa ainoastaan Koneboksin nettimyymälästä.

Disney (Video still, Kuva: YLE)Ensimmäisenä testiryhmä tarkastelee Arietan Disney -jäätelökonetta, jonka ulkomuoto saa testiryhmämme hymyilemään. Disneyn klassikot pitävät edelleen kutinsa. Hauskasta ulkomuodosta huolimatta puutteitakin löytyy. Arieten Disney on ainoa, jonka kylmälevyn pakastusaikaa ei ole tarkkaan määritelty. Muissa koneissa pakastusaika on vuorokauden. Ja jos jäätelön tekeminen ei ole aivan tuoreessa muistissa, niin tämän laitteen ohjeilla ei tule tilanteeseen parannusta. Varsinaisia jäätelöseoksenteko-ohjeita ei Arietan Disneystä löytynyt.

Philips (Video still, Kuva: YLE)Seuraavaksi oli vuorossa Philips HR2304. Kolme Kovaa innostuu Philipsin runsaista resepteistä. Testissä valmistettava suklaajäätelö on Philipsin ohjeiden mukainen. Philipsin etuna on jäädytettävän patruunan koko. Sitä voisi kuvitella pitävänsä jatkuvasti pakastimessa, kun taas Arieten ja Krupsin isot seoskulhot tuntuvat vievän kohtuuttomasti tilaa normaalikokoisessa kaappipakastimessa.

Krups kootaan (Video still, Kuva: YLE)Viimeiseksi Kolme Kovaa käy Krupsin kimppuun. Krups saa kiitosta kompaktin kokoisesta laitteistosta, mutta huonona puolena on pakastimessa tilaa vievä kylmäkulho. Tämä voisi olla arkkupakastimen omistajan laite. Laite vaikuttaa kokonsa puolesta testin voittajalta jo ennen kuin aletaan tehdä jäätelöä. Krupsin ohjekirjan resepteissä tosin menevät testityhmän mielestä grammat ja millilitrat iloisesti sekaisin.
Rasvaprosenteissa pilkkujen poisjäänti aiheuttaa tahatonta komiikkaa.

Testin epäonnistuminen on hiuskarvan varassa. Kolme kovaa on lukenut Krupsin ja Arieten ohjeet huolimattomasti ja koneet eivät tunnu toimivan. Virhe kuitenkin havaittiin nopeasti ja testi sai jatkua.

Siis mitä tapahtui?

Jäätelökoneiden kuuluisi olla päällä, kun seos lisätään kulhoon. Muutoin vaarana on vispilän jumiutuminen jäätyneeseen seosmassaan. Philipsissä jäätymisvaara on pienempi, sillä sen kylmyys tulee ainoastaan alapuolelta.

tuote pisteet hinta
1. Philips HR 2304 3,7 82,50€
2. Arieta Disney 645 1,3 47,60€
3. Krups GVS1 0,8 48,50€

Pisteet 0-5

jäätelön syönti (Video still, Kuva: YLE)Tämän testin perusteella jäätelökoneen hankkimista kannattaa vielä harkita. Prosessi kestää vuorokauden, on sotkuista ja jäätelöäkin tulee harmittavan vähän. Mutta jos tarkoituksena on tehdä seoksia, joita ei mistään muualta saa, niin silloin jäätelökone puoltaa paikkansa.

Tuomas Kiukas / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.