Hyppää pääsisältöön

Köyhiä ja rikkaita

Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.

Vielä 1980-luvun loppupuolella Suomessa oli köyhiä vähemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa.

Sitten tuli lama ja suurtyöttömyys. Palkkatulojen määrä kansantaloudessa romahti, sosiaaliturvaan tehtiin rajuja leikkauksia ja pienituloisten lukumäärä alkoi kasvaa. Yksi keskeinen tekijä tuloerojen kasvuun oli pääomatulojen paljon lievempi verottaminen verratuna ansiotuloihin.

Dokumentissa Heino ottaa käsittelyynsä myös ns. kannustinloukun: Turmeleeko sosiaaliturva? Haastateltavina on asiantuntijoita - niin pitkäaikaistyöttömiä kuin kansantaloustieteen ja sosiaalipolitiikan tutkijoitakin.

Yhdysvaltalainen Paul Krugman puhuu ahneuden aikakaudesta USA:ssa. Lähes puolella kotitalouksista tulot olivat pudonneet, mutta samanaikaisesti suurituloisten ansiot olivat nousseet satoja prosentteja. Köyhiä oli lähes 20 prosenttia. - Krugmanin tulevaisuuden visiossa 2000-luvulla kaduilla elää lapsia niin paljon, että kansalaiset viimein havahtuvat.

Suomessa köyhien lukumäärä kasvoi vuodesta 1993 alkaen. Vuosina 2003 - 2006 pienituloisten määrä vakiintui 12 -13 prosenttiin.

Tietolaatikko

Paul Krugman sai taloustieteen Nobel-palkinnon 2008.

Krugman (s.1953) tunnetaan kansainvälisen kaupan ja talousmaantieteen tutkijana sekä Princetonin yliopiston professorina ja New York Times -lehden kolumnistina.

Kansainvälisessä vertailussa tuloerot ovat Suomessa olleet muiden Pohjoismaiden tavoin alhaiset.

Tuloerojen voimakas kasvu 1990-luvun jälkipuoliskolla on kuitenkin aiheuttanut sen, että Suomen tuloerot ovat lähestyneet eurooppalaista keskiarvoa.

Euroopan pienituloisimpaan viidesosaan Suomen väestöstä kuuluu noin 20 prosenttia. Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa vastaava osuus on alle 10 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus (2006)

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto