Hyppää pääsisältöön

Köyhiä ja rikkaita

Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.

Vielä 1980-luvun loppupuolella Suomessa oli köyhiä vähemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa.

Sitten tuli lama ja suurtyöttömyys. Palkkatulojen määrä kansantaloudessa romahti, sosiaaliturvaan tehtiin rajuja leikkauksia ja pienituloisten lukumäärä alkoi kasvaa. Yksi keskeinen tekijä tuloerojen kasvuun oli pääomatulojen paljon lievempi verottaminen verratuna ansiotuloihin.

Dokumentissa Heino ottaa käsittelyynsä myös ns. kannustinloukun: Turmeleeko sosiaaliturva? Haastateltavina on asiantuntijoita - niin pitkäaikaistyöttömiä kuin kansantaloustieteen ja sosiaalipolitiikan tutkijoitakin.

Yhdysvaltalainen Paul Krugman puhuu ahneuden aikakaudesta USA:ssa. Lähes puolella kotitalouksista tulot olivat pudonneet, mutta samanaikaisesti suurituloisten ansiot olivat nousseet satoja prosentteja. Köyhiä oli lähes 20 prosenttia. - Krugmanin tulevaisuuden visiossa 2000-luvulla kaduilla elää lapsia niin paljon, että kansalaiset viimein havahtuvat.

Suomessa köyhien lukumäärä kasvoi vuodesta 1993 alkaen. Vuosina 2003-2006 pienituloisten määrä vakiintui 12-13 prosenttiin.

Tietolaatikko

Paul Krugman sai taloustieteen Nobel-palkinnon 2008.

Krugman (s.1953) tunnetaan kansainvälisen kaupan ja talousmaantieteen tutkijana sekä Princetonin yliopiston professorina ja New York Times -lehden kolumnistina.

Kansainvälisessä vertailussa tuloerot ovat Suomessa olleet muiden Pohjoismaiden tavoin alhaiset.

Tuloerojen voimakas kasvu 1990-luvun jälkipuoliskolla on kuitenkin aiheuttanut sen, että Suomen tuloerot ovat lähestyneet eurooppalaista keskiarvoa.

Euroopan pienituloisimpaan viidesosaan Suomen väestöstä kuuluu noin 20 prosenttia. Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa vastaava osuus on alle 10 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus (2006)