Hyppää pääsisältöön

Väärää politiikkaa

Miten taantumasta tuli lama, ja lamasta talouskriisi? Timo-Erkki Heinon toimittama ohjelmasarja ruotii lama-ajan päätöksentekoa ja sen seurauksia.

Ohjelmasarja herätti ensiesityksensä jälkeen laajaa keskustelua. ”Heinon ohjelma on äärimmäisen kriittinen, kuten sen nimikin sanoo, mutta se on niin dokumentoitu, että vastaan on vaikea pyristellä.”

Sarjan ensimmäisessä osassa paneudutaan julkisen talouden säästöihin, niiden syihin ja seurauksiin. Heino teilaa käsityksen Suomen julkisen sektorin pöhöttyneisyydestä: menot olivat ennen lamaa alle OECD-maiden keskiarvon. Kun 1990-luvun alussa menoja alettiin leikata, työttömyys kasvoi ja verotulot vähenivät. Suomi ajautui lamakierteeseen.

Toisessa osassa kerrotaan, kuinka lama syveni. Talouspolitiikan epäonnistuminen kärjistyi pakon edessä tehtyyn devalvaatioon. Viennin veto ei auttanut Suomea nousuun. Korot nousivat korkeista huippukorkeiksi, ja investoinneista tuli kannattamattomia. Alkoi konkurssien ja pankkikriisien kausi. Suomesta oli tulossa massatyöttömyyden yhteiskunta: työttömiä oli yli puoli miljoonaa.

Kolmannessa osassa näytetään, miten eriarvoisuus alkoi lisääntyä. Suomi oli ollut pitkään Euroopan tasa-arvoisempia yhteiskuntia. Vuodesta 1990 lähtien tuloerot alkoivat kasvaa. Lama, työttömyys, sosiaaliturvan leikkaukset ja verouudistukset vaikuttivat erityisesti lapsiperheisiin.

Haastateltavina on kansalaisten lisäksi suomalaisia ja ulkomaisia huippuasiantuntijoita, taloustieteilijöitä ja sosiaalipolitiikan tutkijoita.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto