Kamomilla hoitaa monenlaiset vaivat. Tämä lempeä ja hellä kukka pitää kunnossa niin vatsan, ihon kuin mielenkin. Kamomillaa on käytetty vuosituhansien ajan rohdoskasvina. Kaupasta löytää kamomillaa kuivatettuna, teenä tai uutteena. Viitseliäs kasvattaa itse kamomillaa ja kuivattaa kukinnot.
– Meiltä löytyy kamomillaa yrttinä. Tässä tuotteessa on ihan näitä pelkkiä kamomillan kukintoja ja tämä on tarkoitettu nautittavaksi yrttiteenä. Mutta toki tästä voi tehdä vaikka jalkakylpyjä tai kokokylpyjä. Tämä on kyllä erittäin hyvä iltatee, selittää Johanna Koskinen Ekokauppa Ruohonjuuresta.
Kamomillan nimi juontuu kreikan sanasta "khamaimelon", mikä tarkoittaa maa-omenaa. Sillä onkin omenamainen voimakas tuoksu.
– Kamomillan luonteenomainen piirre on pysty, noin sentin korkuinen mykerö. Sen erottaa helposti muista vähän samannäköisistä kasveista siitä, että kun sitä puristaa sormien välissä, sen tuntee, että se on pehmoinen ja se on ontto, kuvailee kasvitieteilijä Sinikka Piippo.
Suomessa kamomillaa kasvaa luonnonvaraisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta se on harvinainen. Joten jos kasvia haluaa käyttää suoraan luonnosta, on helpointa ryhtyä kasvattamaan sitä itse. Yksivuotinen kamomilla on satoisa ja pienikin maaläntti tuottaa paljon kukkamykeröitä.
– Kamomillasta käytetään ainoastaan mykerö. Siihen kuuluu keltainen ja valkoinen osa. Mykeröt kerätään talteen ja ne kuivataan. Siinä ei tarvita mitään erityistä kuivuria, vaan kamomilla kyllä kuivaa ihan paperin päällä, opastaa Piippo.
Monipuolinen kamomilla
Kamomillaa löytyy ekokauppojen lisäksi myös luontaistuotekaupoista.
– Kamomillaa löytyy myös yrttiuutteena. Tässä on ihan pelkkä kamomillaa, joka on uutettu alkoholiin. Tässä muodossa ne terveysvaikutukset ovat kaikkein tehokkaimmat. Pullosta tiputetaan 10-20 tippaa vesilasiin ja sitten juodaan. Tätä pelkkää kamomillaa käytetään yleensä ruoansulatusvaivoihin, kertoo Johanna Koskinen.
Kamomilla on mieto lääkekasvi. Kamomillan tehoaine on sen sisältämä eteerinen öljy, josta on löydetty yli 120 kemiallista ainesosaa, kuten kamatsuleenia ja bisabolia. Tämä joutomaiden vaatimaton kukka sisältää myös antioksidantteina toimivia flavonoideja. Mykerökukkaisiin kuuluva kamomilla on vähän allergisoiva ja myös lapset voivat käyttää sitä.
– Kamomilla pätee erittäin moniin vaivoihin. Se rauhoittaa hermoja, tuo unta ja vie pois stressiä. Loppuun palaneille ihmisille kamomilla on oikein hyvä. Ja koska sillä on nämä rauhoittavat ominaisuudet, niin se vaikuttaa positiivisesti juuri näihin maha- ja suolistovaivoihin, luettelee Sinikka Piippo.
Kamomilla ehkäisee ja parantaa tulehduksia, kuten iho- tai ientulehduksia. Se rauhoittaa ruoansulatuselimistön toimintaa, auttaa mahataudissa ja lievittää kuukautiskipuja. Se auttaa hermosärkyihin ja monenlaisiin kiputiloihin.
Kamomillatee sopii suuvedeksi ja antimikrobisten ominaisuuksiensa myötä se hillitsee ien- ja muita suun tulehduksia.
Rauhoittava iltatee
Kuivatettu kamomilla ja kamomillatee soveltuu helposti monenlaiseksi hoidoksi. Jäähtyneillä kamomillateepusseilla voi hoitaa väsyneitä silmiä tai lievää silmätulehdusta. Teellä tai kamomillauutteella voi ulkoisesti hoitaa pieniä haavoja ja ihotulehduksia.
Kamomilla auttaa höyryhengitettynä flunssaan, nuhaan ja poskiontelotulehdukseen. Samalla kamomillahöyry puhdistaa ja hoitaa ihoa. Kamomillatee saa vaaleat hiukset hehkumaan luonnollista väriään.
Ekokaupan hyllyiltä löytyy kamomillaa lähestulkoon joka tuotesarjasta. Kamomillaa on esimerkiksi lisätty tiskiaineeseen hellimään ja suojaamaan käsiä tiskauksen aikana.
– Luonnonkosmetiikassa kamomillaa käytetään raaka-aineena paljon, koska se on hellä ja rauhoittava, ja jos on ihotulehduksia tai vastaavia, niin se hoitaa niitä, lupaa Johanna Koskinen.
Kamomilla myös suojelee auringon uv-säteilyltä, Sinikka Piippo lisää ja jatkaa:
– Itse olen eniten käyttänyt kamomillaa mahavaivoihin, kuten mahakatarriin. Se rentouttaa ja rauhoittaa mahaa sekä parantaa mahalimakalvoja. Tästä minulla on itselläni oikein hyvää kokemusta. Ja iltateenä kamomilla on hyvää rauhoittamaan mieltä ja tuomaan unta.
Asiantuntija: SINIKKA PIIPPO, kasvitieteilijä, Helsingin yliopisto
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 5.4.2016
