Hyppää pääsisältöön

Aktivistit ja Andersson 1919 - Vehkeilikö Mannerheim mukana salaliitossa?

Itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen Suomessa elettiin kuumia aikoja. Hallitus kiisteli punavankien kohtalosta ja maan hallitusmuodosta käytiin kiivasta kädenvääntöä.

Poliittisesta suunnastakin vehkeiltiin tosissaan. Kesä 1919 oli erityisen kuuma. Epävakaissa poliittisissa oloissa aktivistit ja äärioikeisto puuhasivat sotaretkeä Pietariin ja Aunukseen.

Tarkoituksena oli rientää Venäjän sisällisodassa valkoisten kenraalien avuksi puna-armeijaa vastaan. Suomen itsenäisyys oli määrä säilyttää. Lisäksi haikailtiin palkkiona Petsamon ja Itä-Karjalan liittämistä Suomeen, jos Suomi antaisi tukensa Venäjän valkoisille kenraaleille.

Valtionhoitajaksi valittu Carl Gustaf Emil Mannerheim, salanimeltään Andersson, oli keskeisessä roolissa.

Mutta miten hän todella toimi ja mitä hän ajatteli? Mitä Mannerheimin ympärille ryhmittyneet aktivistit puuhasivat?

Aktivistit ja Andersson 1919 on fiktiivinen dokumentti suomalaisten aktivistien salaliitosta vuonna 1919. Mutta mikä on fiktiota ja mikä totta?

Tasavaltalaisen hallitusmuodon hyäksyminen oli kuningasta kannattaneelle oikeistolle kova pala. Kesäkuussa 1919 hallitusmuoto kuitenkin monien viivytysten jälkeen hyväksyttiin ja Suomesta tuli tasavalta, jossa presidentillä on yhä vahva valta-asema.

Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin tasvaltalaisten tukemana K.J. Ståhlberg, joka voitti vastaehdokkaansa Mannerheimin äänin 143-50. Näin Andersson oli hetken näyttämöltä sivussa, mutta palasi kyllä.

Teksti: Reijo Perälä

Aktivistit ja Andersson 1918: tekijät

Rooleissa:
Mikael Rejström – Donner
Eero Saarinen – Kaila
Oiva Lohtander – Ingman
Tomi Salmela – Osolin
Jukka Voutilainen - Suolahti
Algot Böstman – Åkerman
Paul Budsko – Åkersson
Marcus Groth – Holmström
Pauli Poranen – Kaukoranta
Jari Pehkonen – Sopanen
Risto Mäkelä – Setälä
Yrjö Parjanne – Virkkunen
Aarre Karen – Nevalinna
Matti Tuominen – Paasikivi
Martti Ahti – Holma
Juhani Laitala – Ritavuori
Eira Soriola – Matilda
Eeva Litmanen – Konttoristi
Märtä Laurent – Donnerin sisäkkö
Heidi Krohn – Virkkusen vaimo
Tarja Keinänen – Saunottaja

Tuotantotiimi:

Tuotanto: Yleisradio 1989
Käsikirjoitus: Anja Kolehmainen ja Timo Bergholm
Ohjaus: Timo Bergholm
Pukusuunnittelija: Anneli Wirtavuori
Säveltäjä: Eero Ojanen
Kuvanauhan koostaja: Harri Vainio
Naamioitsija: Jaana Mertama
Lavastussuunnittelija: Kirsi Kunelius
Kuvaussuunnittelija: Klaus Relander
Äänisuunnittelija: Marja Ihanainen
Järjestäjä: Seppo Fagerroos
Toimituspäällikkö: Terttu Talonen
Kuvaussihteeri: Ulla Koljonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto