Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Rannetietokone pursuaa turhia ominaisuuksia

3 kovaa (Video still, Kuva: YLE)Kun sykemittari jalostetaan pitkälle, tuloksena on rannetietokone. Kolmen kovan testissä selvisi, että parin-kolmen satasen laitteisiin on tungettu runsaasti tarpeettomiakin ominaisuuksia.

Kuntoilu ei ole niin helppoa kuin äkkiväärään luulisi. Hikipisarat voivat mennä täysin hukkaan, jos hankit ylirasitustilan liian kovalla treenillä. Peruskunto kehittyy verkkaisella tahdilla. Maksimisuorituskykyä lisätään kovalla vauhdilla. Sopiva harjoitusohjelma on usein yhdistelmä molempia.

Rannetietokoneet ohjaavat harjoittelua oikeille urille. Jokaisella testilaitteella voi seurata esimerkiksi kalorinkulutusta, nopeutta, kuljettua matkaa ja tietenkin sykettä. Kullakin rannetietokoneella voi myös tallentaa harjoitteluhistorian.

Osa rannetietokoneista myös räätälöi henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Ohjelman avulla tiedät tasan tarkkaan, mitä tulee viikon aikana tehdä mahdollisimman hyvän kehityksen saavuttamiseksi.

Kolmen kovan testiin valittiin neljä rannetietokonetta hintahaarukasta 200-300 euroa. Testilaitteet ovat Suunto t4c, Garmin Forerunner 305, Frwd W600 ja Polar FT60.

Jokaiseen laitteeseen kuuluu rannenäytön ohella myös rintakehän ympäri kiinnitettävä sykevyö. Kolmessa laitteessa tarvitaan vielä erillinen gps-osa tai kenkäanturi, jos mielii tietää nopeuden ja matkan. Garminissa gps-laite sisältyy rannenäyttöön, joten ylimääräistä pulikkaa ei välttämättä tarvita.

Testiryhmämme tulee pohjoissuomalaisesta Iin kunnasta. Joukolla eivät ole lenkkitossut ensi kertaa jalassa. Arja ja Ari Soronen treenaavat parhaillaan puolimaratonille. Seppo Veijola on tuttu näky suunnistuksen ikämieskisoista.

Ladulla ja polulla

Polar (Video still, Kuva: YLE)Kolmen kovan testiryhmä kokeili rannetietokoneita reilun kuukauden ajan kevättalvella. Jalassa ehtivät olla sekä monot että lenkkarit.

Voiton testissä vei Polar FT60. Raadin mielestä Polarin oppii nopeasti, kiitos (ainakin muihin laitteisiin verrattuna) selkeän käyttöoppaan.

Kiitosta saa miellyttävä sykevyö. Ainoana testilaitteena Polar tekee automaattisen kuntotestin, jota varten pitää maata selällään muutama minuutti. Sitten selviää, millaisessa vedossa olet ikäiseksesi.

Polar luo henkilökohtaisen harjoitusohjelman, kun kerrot laitteelle tavoitteesi. Tavoite voi olla esimerkiksi painon pudotus tai kunnon parannus. Tämän jälkeen ohjelma laskee, kuinka sinun pitää jyvittää harjoitukset eri sykealueille, kuinka paljon kaloreita pitää kuluttaa ja kuinka monta minuuttia pitää harjoitella viikossa.

sykevyö (Video still, Kuva: YLE)Kerran viikossa Polar antaa palautetta harjoittelun tuloksista ja ohjeita tulevalle viikolle. Laite saattaa kehottaa esimerkiksi vähentämään kovinta harjoittelua tai suosittelee palautumisviikkoa. Myös käyttöoppaasta löytyy perustietoa, kuinka kunto kehittyy eri sykealueilla.

Polariin pitää hankkia erillinen gps-vastaanotin tai kenkä-anturi, jos haluaa tietää vauhdin. Polarin Gps-laite takkuili muutaman kerran, mutta tällaiset ongelmat vauhdin mittauksessa voi välttää kenkäanturia käyttämällä. Se käy tosin vain juoksuun. Polarin näytöltä numerot erottuivat joissakin tilanteissa huonosti, jos oli hämärää.

Puoliammattilaisen laite

Garmin (Video still, Kuva: YLE)Kakkoseksi yltäneessä Garmin Forerunner 305:stä löytyvät samat perusasiat kuin muistakin laitteista. Näytöltä voi seurata kilometrien karttumista, kalorinkulutusta tai nopeutta. Laitteen voi myös säätää hälyttämään, jos nopeus tai syke nousee tai laskee halutulta alueelta – tasainen vauhti on tietenkin valttia monessa harjoituksessa.

Garminissa on varsin monipuoliset mahdollisuudet ohjelmoida harjoituksia. Voit säätää laitteen paimentamaan intervalliharjoitusta, jossa esimerkiksi juostaan täysillä viisi minuuttia ja palaudutaan kaksi minuuttia. Voit myös luoda virtuaalivastustajan, jonka kanssa kilpailla.

Laitteen käyttäjän pitää kuitenkin tietää itse, mitä haluaa tehdä – Garmin ei tarjoa samanlaista valmiiksipureskeltua viikko-ohjelmaa kuin Polar. Tämä ei ole tietenkään ongelma aktiiviurheilijalle, joka tietää muutenkin, mitä pitää tehdä. Mutta mistä aloittelija tietää, montako kertaa pitää juosta viikossa ja millä vauhdilla? Hän joutuu kaivamaan sellaisen viisauden muista lähteistä.

Garminin akku ladataan laturilla. Käyttöopas lupailee 10 tunnin käyttöaikaa. Testiryhmä joutui latailemaan akkua noin kolmen käyttökerran välein, mikä tuntui turhan tiheältä. Sykevyö ei hiertänyt, mutta sen miellyttävyys ei kuitenkaan ollut parhaasta päästä.

Garminissa on sisäänrakennettu gps-vastaanotin, joka mittasi matkaa ja vauhtia raadin mukaan erittäin tarkasti. Jos haluaa eliminoida mahdolliset gps-häiriöt, voi juoksuvauhdin mitata myös kenkäanturilla. Miinusta Garmin saa siitä, että laitteen yhdistäminen lisämahdollisuuksia tarjoavaan Training Center –tietokoneohjelmaan ei onnistunut, vaikka sitä yritettiin kolmella eri tietokoneella.

Vaikea käyttöopas

Suunto (Video still, Kuva: YLE)Kolmossijan saavuttanut Suunto 4tc sai pitkän miinuksen todella vaikeaselkoisesta käyttöoppaasta ja näytöstä. Mutta kun jaksaa vaivautua opiskelemaan käytön, löytyy Suunnostakin samat perusominaisuudet kuin muistakin testilaitteista. Kalorit, nopeus ja matka näkyvät suorituksen aikana.

Aloittelijaa voi ilahduttaa, että Suunnosta löytyy samantyyppinen henkilökohtainen kuntovalmentaja kuin Polaristakin. Kun käyttäjä syöttää Suuntoon perustiedot itsestään ja liikkumisen aktiivisuudesta, laite laatii viisi seuraavaa päivää kattavan harjoitteluohjelman. Laite opastaa kunakin päivänä saavuttamaan riittävän Training Effect – tason. Ohjelma sisältää sekä raskaampia että kevyempiä harjoituksia. Laite myös päivittää ohjelmaa todellisen harjoittelun perusteella.
Se ero Polariin kuitenkin on, että Suunnossa ei voi itse valita tavoitetasoa - tavoitteena on aina kunnon optimaalinen kehitys.

Suuntoon voi myös määrittää halutun sykealueen ja hälytyksen, joka ohjaa halutulle alueelle. Suunnosta löytyy myös esimerkiksi samantapainen intervalliharjoitus kuin Garminista.
Kiitosta Suunto saa iholle miellyttävästä sykevyöstä. Jos haluaa mitata nopeutta, Suuntoon pitää hankkia erillinen POD-laite. Niitä ovat kenkään kiinnitettävä jalkineanturi tai yleiskäyttöinen GPS-pod. Suunnon voi kytkeä tietokoneeseen, jolloin harjoituksia voi analysoida syvällisemmin erillisen tietokoneohjelman avulla.

ohjelma (Video still, Kuva: YLE)Frwd W600 näyttää suorituksen aikana perustietoa muiden laitteiden tavoin: kilometrit, sykkeen ja nopeuden. Moni muu tieto, kuten esimerkiksi kalorinkulutus, pitää kuitenkin kaivaa esiin jälkikäteen tietokoneen avulla. Laitetta markkinoidaankin nimenomaan ”jälkipelien” idealla.

Tietokoneohjelman avulla voit ihastella suoritustasi jälkikäteen metri metriltä, kun 3D-grafiikka näyttää hiihtolenkin reitin, kallistuskulmat, sykkeesi ja nopeutesi radan jokaisessa kohdassa erikseen.

Myös huippuarvot, kuten maksimihengitystiheys, tulee näkyviin yhdellä napin painalluksella. Mielenkiintoista, mutta saakohan kilpaurheilija tästä enemmän irti kuin tavallinen kuntoilija? Moni tarkoituksenmukaiseen harjoitteluun tähtäävä peruslenkkeilijä kaipaisi enemmän henkilökohtaista opastusta samaan tapaan kuin Suunnossa tai Polarissa.
FRWD (Video still, Kuva: YLE)Kiitosta Frwd saa selkeästä näytöstä, jota ohjataan yksinkertaisesti vain kahdella näppäimellä. Sykevyötä moitittiin hiertämisestä. Laitteen kytkeminen kotitietokoneeseen tuotti ongelmia. Kahdella koneella operaatio onnistui ponnistelujen jälkeen, mutta yhdellä läppärillä ei.
Asia on kuitenkin tärkeä, sillä Frwd:n asetuksia säädellään tietokoneen kautta. Esimerkiksi haluttu nopeus- tai sykealue varoituksineen jää asettamatta, jos käytössä ei ole tietokonetta.

Liian monipuolisia

Raadin mielestä kaikki laitteet tuottivat paljon hyödyllistä tietoa harjoittelun tueksi, mutta ne sisältävät myös perusliikkujalle aivan tarpeettomia ominaisuuksia. Tavallisen kuntoilijan näkökulmasta yksinkertaisempikin laite voisi riittää mainiosti, kunhan syke, matka, kalorit ja nopeus selviäisivät liikkujalle.

Rannetietokoneet / testin tulos

hinta(sis. gps:n)

Tuote pisteet hinta
Polar FT60 4,5 p 300 €
Garmin Forerunner 305 4,0 p 269 €
Suunto t4c 3,7 p 199 €
FRWD W600 3,0 p 249 €

p: 1 -5
Hinnat on laskettu niin, että mukaan tulee gps -ominaisuus. Suunnon hinta on kampanjahinta.

Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.