Hyppää pääsisältöön

Ajankohtaisen kakkosen asuntoilta

Kaikkien aikojen ensimmäisen Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena oli 80-luvun lopun tärkein yhteiskunnallinen ongelma eli huikeat asuntojen hinnat ja asuntopula.

Vuonna 1989 Suomessa elettiin rajun nousukauden huumaa. Lainamarkkinoiden vapauttaminen ja hyvä työllisyys- ja taloustilanne räjäyttivät asuntokysynnän, mutta tonttipula rajoitti tarjontaa. Seurauksena asuntojen hinnat nousivat pilviin. Tiukka vuokrasäännöstely puolestaan söi vuokra-asuntotarjontaa, myös vuokrataso oli huikea. ”Asuntopula on yhteiskunnan konkreettisin ongelma, eikä kenelläkään ole oikeutta sanoa, ettei asuntopulaan voisi vaikuttaa”, lausui puhemies Kalevi Sorsa helmikuussa 1989.

Tässä tilanteessa lähetettiin Ajankohtainen kakkosen ensimmäinen teemailta, ja aiheenvalinta oli itsestään selvä: asuntopolitiikka. Päättäjiltä haluttiin kysyä, mitä poliittisia virheitä on tehty ja kuinka tukalasta tilanteesta päästäisiin ulos.

Ohjelman ensimmäisellä tunnilla päättäjät eivät kuitenkaan vielä pääse ääneen, vaan he joutuvat jakkaroillaan hiukan kiemurrellen seuraamaan inserttivyörytystä, jossa Ajankohtaisen kakkosen toimittajat pureutuvat asuntokurjuuden syihin ja seurauksiin. Jutuissa kerrotaan, mikä asumisessa maksaa, kuka tontti- ja asuntokeinottelusta hyötyy ja millainen on vuokra-asumisen arkipäivä.

Teemailtaa ryydittävät Lapinlahden lintujen kaksi hykerryttävää asuntopoliittista sketsiä sarjasta ”Seitsemän kuolemansyntiä” tyyliin: mies esittelee koirankoppia ja kehuu tätä yksiötään ylen määrin; hintaan kuuluvat mm. koiranmakkarat..

Toisella tunnilla päättäjät pääsevät ääneen. SDP:n pj. Pertti Paasio syyttää markkinavoimia ja keinottelua, jotka puristavat asunnontarvitsijaa. Asukkaat maksavat huikeasti nousevat tontinhinnat. Kokoomuksen pj. Ilkka Suominen syyttää vuokrasäännöstelyä ja keskustan puoluesihteeri Seppo Kääriäinen haluaa poliitikkojen keskittyvän muuttoliikkeen hillitsemiseen, työpaikkojen hajasijoittamiseen ja maan kaikkien alueiden tasapainoiseen kehittämiseen. Myös SKP oli tuolloin vielä tärkeä poliittinen toimija ja pj. Jarmo Wahlström syyttää maapolitiikan virheitä, kun maan arvonnousu sysätään asukkaiden maksettavaksi.

Politiikkoja haastava professori Jorma Sipilä sanoo, että jos muu politiikka olisi yhtä huonoa kuin asuntopolitiikka, Suomi muistuttaisi Paraguayta. Asuntojono ry:n Inkeri Räisänen syyttää päättäjiä siitä, että he ovat irtaantuneet todellisuudesta, koska heillä ei ole asumisongelmaa. Tutkija Matti Niva muistuttaa ruotsalaisesta mallista, jossa asunto on yhteiskunnallinen hyödyke ja yhteiskunnan vastuulla, kun taas Suomessa asunnot ovat yksityisen sektorin tuotantoa ja valtio auttaa vain kaikkein pienituloisimpia.

Mielenkiintoinen osio on keskustelu 80-luvun lopun liian löysästä rahapolitiikasta, lainoituksesta ja valtion veropolitiikasta – tuolloinhan sai verovähennystä paitsi asuntoluotoista myös kulutusluotoista – kuplan puhkeaminen ja 90- lama kun odottivat vain parin vuoden päässä. Kiintoisaa on kuulla myös Haka Oy:n pääjohtaja Eero Piiparin näkemys siitä, että kilpailua - varsinkaan ulkomaista kilpailua - ei rakennusalalle tarvita.

Teksti: Jyrki Richt

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto