Hyppää pääsisältöön

Aapeli — Simo Puupponen

Simo Puupponen alias nimimerkki Aapeli oli 1950-luvulla maamme merkittävimpiä pakinoitsijoita. Kaarle Stewenin ohjelmassa Aapeli muistelee Kuopion aikoja ja kertoo mm. pakinoiden teosta, nimimerkkinsä synnystä, Hermanni Hulkkosesta ja perheensä musiikkiharrastuksista. Ohjelma on tehty kolme vuotta ennen Aapelin varhaista kuolemaa.

SImo Puupponen vuonna 1965.
Simo Puupponen vuonna 1965 kuvattuna. SImo Puupponen vuonna 1965. Kuva: Yle/Erkki Suonio simo puupponen

Simo Puupposen (1915–1967) tunnetuin pakinahenkilö on salaviisas, pikkuilkeä, tyhmähkö ja rauhaisaa elämäntyyliä suosiva Hermanni Hulkkonen.

Tšehovia ihailleen Aapelin kirjoista tunnetuin on hänen pääteoksenaankin pidetty pikkukaupunkiympäristöön sijoittuva Pikku Pietarin piha vuodelta 1958.

Muita merkittäviä Aapelin teoksia ovat vuonna 1954 ilmestynyt nuorisoromaani Koko kaupungin Vinski sekä maaseutuhumoreski Siunattu hulluus vuodelta 1948, jossa Rummukaisen veljekset lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

Aapeli sai vuonna 1959 Eino Leinon palkinnon ja valtion kirjallisuuspalkinnon.

Simo Puupposen alias "Aapelin" tuotanto:
Onnen pipanoita: eli viisikymmentä juttua elämän aurinkoiselta puolelta. WSOY, 1947.
Siunattu hulluus. WSOY, 1948.
Pajupilli: pakinoita. WSOY, 1950.
Mutahäntä ja muita. WSOY, 1953.
Koko kaupungin Vinski. WSOY, 1954.
Meidän herramme muurahaisia: kavalkadi pienestä kaupungista. WSOY, 1954.
Sipuleita: lapsellisia juttuja. WSOY, 1956.
Vinski ja Vinsentti: koko kaupungin Vinskin uusia seikkailuja. WSOY, 1956.
Onnipussi eli 110 pikkujuttua sieltä täältä ynnä kertomus Siunattu hulluus. WSOY, 1957.
Pikku Pietarin piha. WSOY, 1958.
Onko koira kotona? Pakinoita. WSOY, 1960.
Alvari, kananvahti. WSOY, 1961.
Puuhevonen pakkasessa: familiäärejä kertomuksia triviaaleista aiheista. WSOY, 1962.
Timonen ja muita tuttavia. WSOY, 1963.
Pekko, runoilijan poika. WSOY, 1965.
Kissa, kissa, kissa.: pakinoita. WSOY, 1967.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto