Hyppää pääsisältöön

Vasemmiston vappupuheet

Valitse vapuksi mieleisesi puhuja takavuosien vasemmistojohtajista: Aarne Saarinen, Taisto Sinisalo, Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa, Ele Alenius...

Vuoden 1968 vapputilaisuuksien yleisö oli etupäässä vanhempaa vakea. Pääministeri Koiviston esitelmää Suomen taloudesta ja länsi-integraatiosta seurasi iso eläkeläisjoukko.

Kommunistijohtaja Aarne Saarinen puhui aatteellisemmista asioista: Vietnamin sodasta, sosialismiin siirtymisestä ja työn merkityksestä ihmiselle.

Vietnamista puhui myös SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa vuonna 1970. Puolueen puheenjohtaja Rafael Paasio puolusti sosialidemokraattien hallituspolitiikkaa.

Pienen TPSL:n Uuno Nokelainen valoi joukkoihinsa uskoa SMP:n vyörynomaisen vaalivoiton jälkeen.

Taistolaisliikkeen vetovoima nuorisoon näkyi 1970-luvun vappujuhlissa. Hämeen Yhteistyön päätoimittaja Rauno Setälä selvitti Tampereella 1972 luokkakantaisen politiikan ydinasioita.

Taistolaisten keulakuva, SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo tuomitsi Senaatintorilla 1973 reformismin. Kommunistisen manifestin juhlavuonna hän ivasi nniitä, jotka saarnasivat kapitalismin ikuisuuden puolesta.

SKDL:n puheenjohtaja Ele Alenius luonnehti kapitalismia sairaaksi järjestelmäksi. Yhteiskunta tuli muuttaa sosialistiseksi, jotta tasa-arvo, täystyöllisyys ja laaja demoratia voitiin taata.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto