Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Sen vapun olisin halunnut elää

Paljon ylioppilaslakkisia ihmisiä juhlimassa vappua ulkona.
Pöydät täyttyvät vappujuhlijoista (1940-luku). Paljon ylioppilaslakkisia ihmisiä juhlimassa vappua ulkona. Kuva: Yle Arkisto 1940-luku

Kuulas aamu Kaivopuistossa. Jalassa tuliterät sukat, harteilla keveä popliinitakki, päässä korvaamaton ylioppilaslakki. On vuosi 1933.

Pitkissä, valmiiksi katetuissa pöydissä odottavat simat ja tippaleivät. Mutta ensin lauletaan rullaati rullaata. Mieluummin näin kuin toisinpäin.

Vappulounaalle mennään koko perheen voimin, lapset pyhäpuvuissaan. Ulkona kadulla heitä odottavat jäätelövaunut sekä käsinpainetut kaasuilmapallot.

Kolmetoista vuotta myöhemmin tunnelmat ovat samat, mutta erilaisin maustein. Eletään tiukan säännöstelyn aikaa, sodan runtelema mutta kunniakas Suomi on saatava jälleen jaloilleen. Marssirivit ovat suorat, kun siirrytään Kauppatorilta Kaivopuistoon. 

Huhupuheiden mukaan simaa ja tippaleipiä ei tänä vuonna tarjolle liikenisi. Onneksi ne ovat vain huhupuheita.

Ullanlinnanmäeltä suunnataan takaisin keskustaan, on vappuvossikka-ajelun aika. Futuristit huristavat autoillaan.

Illalla mennään Lintsille. Pimenevässä illassa on vahva lupaus kesästä.

On vuosi 2008. Foliopallot kahisevat, lasinsirut ratisevat, lapset jäävät jalkoihin. Ullanlinnanmäki on täyttynyt katetuista pöydistä, kuppikunnat juhlivat kukin erikseen omine herkkuineen.

”Ensi vuonna tuomme varmaan paikalle oman hirsimökin," joku sanoo.

Hauskaa vappua!

Kommentit