Hyppää pääsisältöön

Vappu – omintakeinen kansanjuhlamme

Sima, pallot ja serpentiinit. Viina, pullot ja putkat. Niistä on suomalainen vappu tehty. Näinkö on aina ollut ja näinkö tulee olemaan?

Kevät tuo muassaan kirkkaat värit ja riehakkaan mielen. Pitkä talvi on taittunut, nyt juhlitaan! Kuivin suin ei vappua ole vietetty milloinkaan. Lapsikin sen tietää, että vappuun kuuluu sima.


Aikuisemmat ovat ainakin jo viitisenkymmentä vuotta varanneet vapuksi jotakin vahvempaakin juomista. Portaittain on noussut myös perinteisen vapunpäivän silliaamiaisen vaatimustaso.

Aiemmin riittivät sillit ja tippaleivät, nyt paikalle itse tuotu pöytä katetaan mahdollisimman näyttävillä ruokalajeilla.

Vuodesta 1993 suomalaista juhlaperinnettä on pidetty yllä myös Brysselissä.


Kuulopuheiden mukaan sikäläiset eivät silti vieläkään ole oppineet oikeaoppisille tavoille.

Lue lisää:

Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.


Lue lisää:

Vappuna 1946 oli hymy herkässä

Toisena sodanjälkeisenä vappuna täyttyivät Helsingin kadut uskomattoman suuresta määrästä ihmisiä. Juhlijoiden kasvoilta näkyivät sekä ilo että huoli.

Lue lisää:

Vappumarssi

Vappuna marssitaan aatteen vuoksi

Vappumarssit ovat olennainen osa vappua. Vasemmistopuolueet hallitsivat lähes puolta eduskuntaa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, ja se näkyi myös marsseissa.

Lue lisää:

Vasemmiston vappupuheet

Valitse vapuksi mieleisesi puhuja takavuosien vasemmistojohtajista: Aarne Saarinen, Taisto Sinisalo, Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa, Ele Alenius...

Lue lisää:

Ilmapallokauppiaan matkassa Helsingin vappuhumussa 1989

Ilmapallot kuuluvat erottamattomasti vappuun. Puolituntisessa ohjelmassa tutustutaan ilmapallokauppiaiden vappuun erään naismyyjän näkökulmasta.

Lue lisää:

Helsingin vappu 1900-luvun alussa

Jo sata vuotta sitten opiskelijat osasivat ottaa ilon irti talven taittumisesta ja kevään tulosta. Karnevaalihumulla onkin pitkät perinteet, kuten vuosisadan alussa kuvattu filmi osoittaa.

Lue lisää:

Perinteet kunniassa vappuna 1959

Vapunpäivänä 1959 helsinkiläiset irtautuivat arjesta ja kaupunki täyttyi simasta, serpentiinistä ja suruttomuudesta.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto