Hyppää pääsisältöön

Vappu – omintakeinen kansanjuhlamme

Sima, pallot ja serpentiinit. Viina, pullot ja putkat. Niistä on suomalainen vappu tehty. Näinkö on aina ollut ja näinkö tulee olemaan?

Kevät tuo muassaan kirkkaat värit ja riehakkaan mielen. Pitkä talvi on taittunut, nyt juhlitaan! Kuivin suin ei vappua ole vietetty milloinkaan. Lapsikin sen tietää, että vappuun kuuluu sima.


Aikuisemmat ovat ainakin jo viitisenkymmentä vuotta varanneet vapuksi jotakin vahvempaakin juomista. Portaittain on noussut myös perinteisen vapunpäivän silliaamiaisen vaatimustaso.

Aiemmin riittivät sillit ja tippaleivät, nyt paikalle itse tuotu pöytä katetaan mahdollisimman näyttävillä ruokalajeilla.

Vuodesta 1993 suomalaista juhlaperinnettä on pidetty yllä myös Brysselissä.


Kuulopuheiden mukaan sikäläiset eivät silti vieläkään ole oppineet oikeaoppisille tavoille.

Lue lisää:

Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.


Lue lisää:

Vappuna 1946 oli hymy herkässä

Toisena sodanjälkeisenä vappuna täyttyivät Helsingin kadut uskomattoman suuresta määrästä ihmisiä. Juhlijoiden kasvoilta näkyivät sekä ilo että huoli.

Lue lisää:

Vappumarssi

Vappuna marssitaan aatteen vuoksi

Vappumarssit ovat olennainen osa vappua. Vasemmistopuolueet hallitsivat lähes puolta eduskuntaa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, ja se näkyi myös marsseissa.

Lue lisää:

Vasemmiston vappupuheet

Valitse vapuksi mieleisesi puhuja takavuosien vasemmistojohtajista: Aarne Saarinen, Taisto Sinisalo, Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa, Ele Alenius...

Lue lisää:

Ilmapallokauppiaan matkassa Helsingin vappuhumussa 1989

Ilmapallot kuuluvat erottamattomasti vappuun. Puolituntisessa ohjelmassa tutustutaan ilmapallokauppiaiden vappuun erään naismyyjän näkökulmasta.

Lue lisää:

Helsingin vappu 1900-luvun alussa

Jo sata vuotta sitten opiskelijat osasivat ottaa ilon irti talven taittumisesta ja kevään tulosta. Karnevaalihumulla onkin pitkät perinteet, kuten vuosisadan alussa kuvattu filmi osoittaa.

Lue lisää:

Perinteet kunniassa vappuna 1959

Vapunpäivänä 1959 helsinkiläiset irtautuivat arjesta ja kaupunki täyttyi simasta, serpentiinistä ja suruttomuudesta.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto