Hyppää pääsisältöön

Vappuna marssitaan aatteen vuoksi

Vappumarssit ovat olennainen osa vappua. Vasemmistopuolueet hallitsivat lähes puolta eduskuntaa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, ja se näkyi myös marsseissa.

Suurissa kaupungeissa ja taajamissa järjestettiin 1950-luvulla innokkaasti työväen vappuja. Marsseilla olivat mukana perheen pienimmätkin.

Marssien lisäksi vappupolitiikkaa ovat tarjonneet vuosien varrella vappupuheet. Niiden pitäminen on osa oikeistopuolueidenkin vappuperinteitä. Vappumarssien yhteyteen kuuluvat saumattomasti ulkoilmassa pidettävät vappujuhlat. Niissä on perinteisesti ollut lauluohjelmia etenkin poliittisen laulun voimavuosina.

Suomen ensimmäiset työväenvaput vietettiin 1900-luvun vaihteessa. Tuolloin vappuna julistettiin raittiutta ja vappupuheiden keskeinen sanoma oli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaatiminen.

Vaikka marssien kulta-ajat ovatkin jääneet jo taakse, kerääntyvät tuhannet suomalaiset vappuisin erilaisiin kulkueisiin, vaikkapa Jeesusmarssiin.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto