Hyppää pääsisältöön

Vappuna marssitaan aatteen vuoksi

Vappumarssit ovat olennainen osa vappua. Vasemmistopuolueet hallitsivat lähes puolta eduskuntaa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, ja se näkyi myös marsseissa.

Suurissa kaupungeissa ja taajamissa järjestettiin 1950-luvulla innokkaasti työväen vappuja. Marsseilla olivat mukana perheen pienimmätkin.

Marssien lisäksi vappupolitiikkaa ovat tarjonneet vuosien varrella vappupuheet. Niiden pitäminen on osa oikeistopuolueidenkin vappuperinteitä. Vappumarssien yhteyteen kuuluvat saumattomasti ulkoilmassa pidettävät vappujuhlat. Niissä on perinteisesti ollut lauluohjelmia etenkin poliittisen laulun voimavuosina.

Suomen ensimmäiset työväenvaput vietettiin 1900-luvun vaihteessa. Tuolloin vappuna julistettiin raittiutta ja vappupuheiden keskeinen sanoma oli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaatiminen.

Vaikka marssien kulta-ajat ovatkin jääneet jo taakse, kerääntyvät tuhannet suomalaiset vappuisin erilaisiin kulkueisiin, vaikkapa Jeesusmarssiin.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto