Hyppää pääsisältöön

Kirjallisuusterapia – terapeuttista kirjoittamista

Kirjallisuusterapia - kirjoittamista, lukemista, terapeuttista kirjoittamista? Mitä kirjallisuusterapia oikein on? Mitä se pitää sisällään ja kenelle se sopii?


- Kirjallisuusterapia on luova terapiamenetelmä, joka kuuluu muiden ilmaisuterapioiden joukkoon. Kirjallisuutta käytetään eri muodoissaan apuna terapiaprosessissa, ja puhutaankin terapeuttisesta kirjoittamisesta. Se on siinä mielessä erilaista kuin kaunokirjallinen tekstintuottaminen, koska painopiste ei ole siinä, onko teksti kieliopillisesti oikein tai hienoa, vaan tärkeintä on se prosessi, mitä tapahtuu ihmisessä itsessään, kertoo psykologi ja kirjallisuusterapeutti Teija Jokipii.

Kaikille sopiva

- Kirjallisuusterapia sopii melkein kaikille. Sitä voidaan soveltaa lapsille, jolloin puhutaan yleensä satuterapiasta, ja myös nuorten kanssa tehdään kirjallisuusterapiaa. Kirjallisuusterapiaa käytetään kaiken ikäisten ihmisten, niin terveiden kuin sairaidenkin, kanssa. Sitä voidaan soveltaa kuntoutuksen ja kasvatuksen alueelle sekä erilaisissa elämän kriiseissä olevien ihmisten kanssa, joille se sopii minun mielestäni erinomaisesti. Kirjallisuusterapian on todettu auttavan myös fyysisesti sairaille, luettelee Jokipii. 

YLE AkuuttiKirjallisuusterapiassa käytetään apuna erilaisia työskentelymenetelmiä. Puhutaan muun muassa voimavarakeskeisestä, elämyskeskeisestä ja analyyttisestä menetelmästä.

Kirjallisuusterapiaa tehdään yleensä pienryhmässä, mutta joskus voidaan toimia myös terapeutin kanssa kahden. Yksin - vaikkapa päiväkirjan - kirjoittaminen ei kuitenkaan ole kirjallisuusterapiaa, vaikka se usein onkin erittäin terapeuttista ja auttavaa.


- Kun puhutaan terapiasta, tarvitaan aina koulutettu ihminen, joka ohjaa prosessia. Olennaista on niitten asioitten jakaminen, koska ihminen kuitenkin kaipaa sitä toista ihmistä. Vaikka päiväkirja on uskollinen ystävä, joka kuuntelee ja jonne voi kaataa kaiken, joka ei arvostele, eikä kyllästy niihin juttuihin, vaikka toistaa aina samaa, niin kyllä me tarvitaan toisia. Ja itse asiassa se ryhmä on monesti toinen tärkeä elementti tässä työskentelyssä.


- Ihmiset kokevat usein hyvin helpottavana, kun huomaavat, että toisillakin on samantyyppisiä ongelmia ja vaikeuksia. Ja sitten se toinen puoli on siinä, että tarkentuu se ero minän ja sinän välillä. Tuossa asiassa me ollaan koettu jotain samaa ja ajattelen samalla tavalla, mutta tämä onkin jotain minulle ominaista ja ainutlaatuista. Sen eron selkiytyminen on hyvin tärkeää, kun ajattelee ihmisenä kasvamista, oman minäkuvan ja identiteetin vahvistumista, painottaa kirjallisuusterapeutti Jokipii.

Pitkä historia

Jo antiikin Kreikassa masennusta hoidettiin lyriikalla ja tanssilla. Hindujen lääketiede puolestaan neuvoi henkisistä paineista kärsiviä ihmisiä lukemaan satuja ja mietiskelemään lukemaansa. Vuosisatojen aikana kirjallisuutta on sovellettu ja käytetty apuvälineenä monella eri tapaa. 

YLE AkuuttiVarsinainen kirjallisuusterapia on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1900-luvun alkukymmeninä. Suomessa ensimmäisiä merkintöjä kirjallisuuden käytöstä osana terapiaa löytyy 1940- ja 50-luvulta, jolloin sairaaloissa alettiin järjestää ohjattuja runoryhmiä.


Suomeen kirjallisuusterapiayhdistys perustettiin vuonna 1981 ensimmäisenä alan yhdistyksenä Euroopassa. Tällä hetkellä kirjallisuusterapiaryhmiä toimii ympäri Suomea.


- Ensimmäinen kynnys on, yleensäkin kun lähtee terapiaan, myöntää itselleen, ettei selviäkään enää yksin. Että enää ei autakaan se päiväkirjan kirjoittaminen. Yksin kirjoittamalla ihminen pääsee johonkin kohtaan, ja hän pystyy työstämään sitä asiaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitten hän tarvitsee jo ammatti-ihmisen apua ja ehkä myös niitä toisia ihmisiä siihen avukseen.


- Erilaiset kirjoittajapiirithän ovat valtavan suosittuja tänä päivänä ja niissä on mielestäni jossain määrin kyse samoista asioista. Luulen, että jos kirjallisuusterapia olisi tunnetumpaa ja tämmöisiä avoimia ryhmiä olisi enemmän, niin siihen tilaisuuteen tartuttaisiin helpommin, pohtii kirjallisuusterapeutti Teija Jokipii.


Lisätietoja: http://www.kirjallisuusterapia.net/


Asiantuntija: TEIJA JOKIPII, psykologi, kirjallisuusterapeutti, Oulu


Toimittaja: TITTA LAHTINEN