Hyppää pääsisältöön

Talvisodan rintamaselostuksia

Sota-ajan radio-ohjelmissa välitetään kotijoukoille tunnelmia mm. Suojärveltä ja Kollaalta, savolaiskomppanian tuvasta ja sotavankien tietokilpailusta.

Tauno Majuri vierailee panssarijunassa Suojärvellä. Junan tehtävistä kerrotaan radiolle luonnollisesti varovasti, jottei vahingossa tulisi paljastetuksi sotasalaisuuksia.

Kollaalla JR 34:n keskuudessa tehdyssä haastattelussa komentaja eversti Teittinen kertoo joukkojen olleen taistelussa melkein tauotta yli kolme viikkoa. Nyt hän sanoo heidän lyöneen täydellisesti vihollisen valiodivisioonan.

Vihollisen tykkituli jatkui silti yhä. Reportteri pahoittelee, ettei haastatteluhetkeen ei saatu yhtään räjähdystä, vaikka niitä hetkeä aiemmin oli tavaton määrä.

Ratsumestari von Haartman ja hänen adjutanttinsa kertovat vihollisen hyökkäyksestä, jota edelsi pitkä tykistökeskitys. Adjutantti sai haavan päähänsä lennähtäneestä puhelimesta, ja tekeillä ollut lounas katosi kuin tuhka tuuleen.

Reino Palmroth eli Palle jututtaa lupsakasti savolaiskomppanian sotilaita, itsekin savvoo viäntäen. Sotilaat lähettelevät innolla terveisiä kotiin, vaikka yksi miehistä ei heti muistakaan kaikkien lastensa nimiä.

Palmroth pitää venäläisille sotavangeille tietokilpailua. Vangeilta kysytään mm. miksi joulua vietetään, kuka on Neuvostoliiton presidentti ja paljonko on 7 kertaa 8.

Ohjelman ylimielinen sävy venäläisiä kohtaan suututti ylipäällikön, joka kutsui Palmrothin Päämajan nuhdeltavaksi. Suomen propagandassa vihollisen halventaminen oli kielletty.

Palmroth haastattelee myös lentäjäupseeri Jorma Sarvantoa. Tämä saavutti loppiaisena 1940 legendaarisen maineen pudottamalla neljässä minuutissa kuusi Kuopiota pommittanutta venäläiskonetta.

Pekka Tiilikainen haastattelee talvisodan jälkeen vapautettuja suomalaisia sotavankeja. Ensimmäisessä näytteessä ovat äänessä mm. Uuraassa ja Talissa vangitut sotilaat. He kuvailevat oloja Salmin ja Systerbeckin eli Sestroretskin (Siestarjoki) leireillä.

Karanteenileirillä huhtikuussa 1940 jututetut sotilaat joutuivat vangeiksi mm. Summassa, Kivennavalla ja Perkjärvellä. He viettivät sotavankeutensa Leningradissa, Systerbeckissä ja Borovitshissa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto