Hyppää pääsisältöön

Ajankohtaisen kakkosen pankki-ilta

Keskellä 90-luvun suurta lamaa ja pankkikriisiä pankinjohtajat ja pankkivalvojat haastetaan keskusteluun siitä, kenen on vastuu rahalaitosten jättimäisistä luottotappioista ja pankkien huterasta tilanteesta.

Talvella 1992 Suomi kärvisteli pankkikriisin ja laman ikeessä. Ahnein pankkisaalistaja SKOP oli pyllähtänyt valtion syliin ja koko pankkisektori oli kuralla. Luottotappiot olivat ennätysmäiset 6 miljardia markkaa, ja tulevaisuus oli sumea.

Ajankohtainen kakkonen tarttui aiheeseen ja järjesti pankki-illan, jossa velalliset ja pankkitoimihenkilöt haastoivat pankinjohtajat ja pankkien valvojat.

Teemailta käynnistyy ja päättyy EKV -yhtyeen vastaansanomattomalla rapilla: ”joo, joo, joo, joo, joo, joo, joo – eihän pankeilla mitään valtaa oo…”. Itse ohjelmassa selviää, että valtaa on – liikakin.

Ohjelman alussa pankkien johtajat vähättelevät huomionarvoisesti käynnissä olevaa kriisiä. Suomen pankin pääjohtaja Rolf Kullberg sanoo, että ”Mitään yleistä pankkikriisiä ei ole, pankkien ongelmat ovat toki aika suuria, mutta suuria ruumiita ei ole odotettavissa”. KOP:n johtaja Martti Korhonen säestää: ”KOP:n kannattavuus on huonontunut luottotappioiden vuoksi, mutta emme ole kannattavuuskriisissä”. Säästöpankki Suomi –hanketta kasaava toimitusjohtaja Kalevi Kauniskangas toteaa, että ”ei ole näkyvissä suomalaisten pankkien kaatumisia”.

Suuria ruumiita ei ehkä tullut, mutta ennen kuin lama taittui, oli Suomen säästöpankki pilkottu muiden pankkien kesken ja KOP fuusioitu ensin SYP:in kanssa Meritaksi ja lopulta ruotsalaisten kanssa Nordeaksi. Ja veronmaksajat olivat pönkittäneet horjuvia pankkeja miljardien pankkituella.

Pankkitoimihenkilö Anja Palotie muistuttaa pankkiryhmien mielettömästä kilpailusta 80-luvulla: ”Korskeat konttorit vieri vieressä joka taajamassa, omat upeat koulutuskeskukset, satsaukset ikiomiin atk-järjestelmiin, ei yhteistyötä”.

Ohjelmassa kerrataan huikeita kasinopelejä ja muistellaan sijoittajasankareita Taito Tuunasta, Jukka Keitelettä ja tietysti Pentti Kouria. ”Paljonko Kouri-kaupoista jäi?” kysyy juontaja. ”175 miljoonaa”, vastaa Pekka ”Pentinveli” Kouri.

Mitalin toinen puoli on velallisten kohtalo. Yksi ajan ilmiö oli kahden asunnon loukkuun joutuneet. ”Vaikka toinen asunto saatiinkin lopulta myytyä, oli velkamme kasvanut 290 000 markasta 1,5 miljoonaan” kertoo tuntiopettaja Ritva Helander. ”Vaikka kuinka kauan töitä tekisimme, emme pysty koskaan maksamaan”. Pankin ratkaisuehdotus oli tyly: ”Pankki ostaa talon ja lopusta tehdään maksusuunnitelma. Kysyin, että missäs me sitten 3 lapsen kanssa asumme. Pankki vastasi, että ei ole heidän ongelmansa.”, kertoo Helander.

Ohjelmassa kuullaan myös takaajien karusta kohtalosta ja pankkien härskeistä yrityksistä nostaa peruskorkosidonnaisten luottojen korkoa kesken velanmaksun. Yleisiä lamailmiöitä nekin. Takuusäätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola kertoo, että monet ylivelkaantuneet näkevät suoranaista nälkää.

Yksipuolista koronnostoa vastaan taistellut tuntiopettaja Maarit Saukkonen yllättääkin pääjohtaja Kullbergin: ”Kuinka te voitte kaiken tämän jälkeen istua niin rauhallisesti Suomen pankin pääjohtaja pallilla, kun rahamarkkinoiden vapauttaminen tapahtui niin hallitsemattomasti ja kaatui asuntovelallisten maksettavaksi?”.

Kullberg vetäytyy vastuusta: ”Emme voineet jäädä säännöstelysaarekkeeksi. Ylilyöntejä tapahtui, mutta onko se Suomen pankin vika, jos pankkipiireissä ei kanneta vastuuta. Kun sodan jälkeen luovuttiin ruuan säännöstelystä, niin oliko se viranomaisten vika, jos joku söi itsensä sairaaksi”. Ei ihme, että ylimielisyyden sanotaan olevan pääsyvaatimus Suomen pankin johtoon.

Juontajat esittelevät myös ”pankkitoimihenkilön mallia 1992”, ja Ari Korvola yrittää epätoivoisesti saada pankkiautomaatin prototyypin toimimaan studiossa. Muita ohjelman pieniä helmiä ovat käsiäänestys siitä, tultaisiinko Suomessa toimeen kokonaan ilman pankkeja ja huutokauppa SKOP:sta.

Puhelinäänestyksessä kysytään katsojilta, luottavatko he pankkeihin. Lähes 30 000 soittajan näkemys: 13% luottaa, 87% ei luota. Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom summaa: ”Pankkien vastainen ilmasto on journalistinen ilmiö”. Siis median vika sekin.

Teksti: Jyrki Richt

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto