Näin suomalainen asuu

Julkaistu 06.05.2009 - 14:00. Päivitetty 22.11.2011 - 01:03

Puolet Suomen väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla ja moni asuu yksin. Yksinäisyys voi olla myös ongelma, vaikka usein yksin asuminen on vapaehtoinen valinta.

Vuosikymmenten myötä asumisväljyys on lisääntynyt. Erityisesti sotien jälkeen Suomessa asuttiin ahtaasti. Yhteen huoneeseen saattoi pakkautua koko perhe.

Pääkaupunkiseudun ja suurten taajamien asuntorakentaminen on ollut vilkasta teollistumisen ja maaltamuuton myötä. Nopean rakentamisen kaudella syntyi myös suuria lähiöitä, joissa palvelut puuttuivat ja sosiaaliset ongelmat kärjistyivät.

Ohjelmasarja Kansakunnan kalenteri pohtii asumisen muutoksia.

Teksti: Reijo Perälä

Koti ja askareet

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Helsinki, tuo Pohjolan valkea kaupunki

Tervetuloa Helsinkiin!

Tervetuloa Helsinkiin! Yhteydet ovat hyvät vesitse, maitse tai ilmojen teitä. Talvella lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja, helteillä hehkuvat hiekkarannat. Vilkkaimpana elämä kiehuu kauppatorilla ja valtaväylillä liikenne on suurkaupunkiluokkaa. Helsinkiä kuvaillaan värikylläisin sanoin ja kuvin vuonna 1959 valmistuneessa matkailufilmissä.

Tätä asunnottomuus on Suomessa – kaduilta ja kaatopaikoilta kotia kohti

Asunnottoman arkea seitsemältä vuosikymmeneltä.

Asunnottomuus ja suhtautuminen asunnottomia kohtaan on peili, joka kertoo yhteiskunnasta ja meistä jokaisesta. Tämä juttu kuvaa sitä muutoksia ja onnistumisia, mitä asunnottomuudessa on Suomessa tapahtunut ja näyttää asunnottoman arkea eri vuosikymmeninä.

Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.

Byggboom i Åbo då staden vill ha tusentals nya invånare – men en del Åbobor tycker att det byggs för trångt: ”Det är som att bo i en ask”

I Åbo centrum planeras just nu flera höghus på innergårdar.

Åbo vill ha fler invånare och därför växer många större bostadsområden fram nära centrum. Dessutom planeras flera nya höghus i centrum av Åbo. Samtidigt byggs det väldigt tätt i många bostadsområden.

Näin suomalainen asuu

Koti ja askareet

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Muualla Yle.fi:ssä

Aiheeseen liittyvää

2021

2020

2019

2012

Relaterade artiklar

Muualla Yle.fi:ssä