Hyppää pääsisältöön

Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon

Kesä 1944 oli jatkosodan ratkaisuvaihe. Kesäkuun alussa käynnistyi puna-armeijan suurhyökkäys. Se pysäytettiin torjuntataisteluissa, ja aselepo alkoi 4. syyskuuta. Radion raporteissa ja haastatteluissa seurataan taisteluita, vetäytymistä ja aseleponeuvotteluita.

Kannaksen evakuointi: Tauno Lautamatti seuraa siirtoväen matkaa Kannakselta turvallisemmille seuduille. Tavaroita kuljetaan rattailla, ja mukana on lehmiä ja lampaita. Monet evakoista kävelevät paljain jaloin, kun paperijalkineet tuhoutuivat sateessa. Myötätuntoinen selostus on äänitetty 13:ntena tai 14:ntena kesäkuuta 1944.
Hävittäjä-ässät haastattelussa: Lautamatti haastattelee kolmea lentäjä-ässää, jotka kaikki ovat Mannerheim-ristin ritareita. Ilmari Juutilainen, Eino Luukkanen ja Oiva Tuominen kertovat ilmataisteluistaan. Haastattelu lienee tehty kesäkuussa 1944.

Äyräpään-Vuosalmen taistelut: Äyräpään sillanpääaseman komentaja Adolf Ehrnrooth kertoo Äyräpään-Vuosalmen taistelusta heinäkuussa 1944. Taistelut ovat vielä käynnissä, ja ohjelman taustalla kuuluu aika ajoin tykkitulen ääntä.


Rynnäkkötykkimiehet Talin taisteluissa:Tauno Lautamatti haastattelee Rynnäkkötykkipataljoonan 2. komppanian päällikköä ja miehiä Talin suurtaistelusta. Ohjelman alussa esitellään pst-asetta ja rynnäkkötykkiä.


Aselepopäivän aamuna: Toivo Määttä taltioi aselepoaamun 4.9.1944 tunnelmia ampumahaudassa Tolvajärven Ristisalmella. Ammunnan olisi pitänyt lakata klo 7.00, mutta vihollinen jatkaa ammuntaa konepistoolein ja konekiväärein.


Vetäytymisneuvottelut etulinjassa: Määttä seuraa etulinjassa, kun suomalaiset ja neuvostoliittolaiset neuvottelevat Suomen vetäytymisestä. Osapuolten edustajat tapaavat ei-kenenkään maalla.


Vetäytyminen Kannakselta alkaa: Välirauhan kolmantena päivänä suoritettiin ensimmäinen vetäytyminen Kannaksella. Väinö Vento kuvailee tapahtumia ja haastattelee mm. majuri Toivo Kupiaista.


Käkisalmen luovutus: Vento on tk-ryhmänsä kanssa tyhjässä Käkisalmen kaupungissa, suomalaiset ovat vetäytyneet ja venäläisten odotetaan saapuvan milloin tahansa.


Aseleponeuvottelut Enson tiellä: Vetäytyvät suomalaisjoukot saavuttivat vuoden 1940 rajan 26.9.1944. Kenraalimajurit Melander ja Bolšjakov kohtasivat toisensa Enson tiellä neuvotellakseen Enson luovutuksesta. Äänitys on hyvin heikkotasoinen.

Tietolaatikko

Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan kannaksella alkoi 9.6.1944. Suomalaisten pääasema murtui ja vetäytyminen alkoi. Saksan aseavun turvin rintamalinjat saatiin ankarilla taisteluilla vakiinnutettua heinäkuun puoliväliin mennessä.
Puna-armeijan eteneminen torjuttiin Talin-Ihantalan suurtaistelussa 25.6.-9.7. Neuvostoliiton läpimurtoyritykset estettiin myös Viipurinlahdella heinäkuun alkupäivinä sekä Äyräpäässä ja Vuosalmella 4.-15.7. Aluksi Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta ehdotonta antautumista, mutta kovien torjuntataistelujen jälkeen rauhanehtoja lievennettiin.
Moskovan uudet rauhanehdot saatiin elokuun lopussa. Aselepo määrättiin alkavaksi 4.9.1944. Vihollisen puolelta ammuskeltiin Suomen puolelle vielä aselepopäivän kuluessa.

Teksti: Jukka Lindfors - Reijo Perälä - Outi Heinonen

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto