Hyppää pääsisältöön

Tietovisa neuvostovangeille

Propagandapäällikkö Reino Palmroth tenttaa vihollisen sotavankien sivistystasoa tammikuussa 1940. Jos vanki "sattui vastamaan oikein", hänet palkittiin sikarilla.

Tietolaatikko

Reino Palmroth eli kirjailija Reino Hirviseppä tunnettiin paremmin radioviihdyttäjä Pallena. Talvisodan aikana Palmroth johti Päämajan propagandaosaston 3. toimistoa. Mannerheimin reaktioista ks. Lasse Vihonen: Radio sodissamme 1939–1945, SKS 2010, s. 108–109.

Suuri osa Suomussalmella kiinni jääneistä vangeista oli ukrainalaisia tai muita ei-venäläisiä.

Leiripäällikön mukaan vangitut eivät olleet tottuneet saunaan, ruokaan tai astioihin. Peseytymistavatkin olivat omituisia.

Kapteeni Reino Palmroth järjestää vangeille tietokilpailun. Heiltä kysytään muun muassa, missä oli määrä pitää vuoden 1940 olympiakisat, minkä valtakunnan aluetta on Kuolan niemimaa, kuka on Italian kuningas, kuka on Paavo Nurmi, montako hammasta on ihmisellä, paljonko on 7 x 8, miksi joulua vietetään ja kauanko kesti 30-vuotinen sota.

Palmroth tuhahtelee väärille arvauksille ja toteaa kysymysten olevan niin helppoja, että jokainen suomalainen voisi empimättä vastata niihin oikein.

"Eivät ole selvillä edes omista maistaan, ja silti yrittävät valloittaa muilta lisää", hän kommentoi visailijoiden heikkoja tietoja Kuolan niemimaasta.

Ohjelman ylimielinen sävy venäläisiä kohtaan suututti ylipäällikkö Mannerheimin, joka kutsui Palmrothin Päämajan nuhdeltavaksi. Puolustusvoimien propagandassa vihollisen halventaminen oli kielletty.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto