Hyppää pääsisältöön

Äiti ja Seija on elokuva rakkauden ristiaallokosta

Joni Skiftesvikin novelliin pohjautuva tv-elokuva Äiti ja Seija on tarina rakkauden ristiaallokosta. Muutenkin elokuvassa liikutaan merellisissä maisemissa, Perämeren rannikolla.

Junnu on innokas meripelastusseuran jäsen. Eräänä syksyisenä iltana hänen venekuntansa pelastaa Oulun lähivesiltä pienessä veneessä ajelehtivan pariskunnan.

Veneestä löytyy Seija uuden miesystävänsä, kalakauppias Valtosen kanssa. Sattumalta meripelastusseuran venekuntaan kuuluu myös Seijan entinen aviomies, joten myrskyävällä merellä on ristiaallokkoa riittämiin.

Kun venekunta pääsee maihin, Seija haluaa, että Junnu vie hänet satamasta kotiin. Miesystävänsä Valtosen tai entisen aviomiehensä Hurskaisen kyytiin hän ei halua.

Junnun äiti viettää elämänsä viimeisiä hetkiä hoitokodissa. Kun äiti saa tietää, että Seijalla ja Junnulla on suhde, hän yrittää varoittaa poikaansa naisen petollisuudesta.

Junnu tuntee kuitenkin olevansa riittävän aikuinen päättämään omista tyttöystävistään, joten äidin varoitukset eivät saa vastakaikua.

Joni Skiftesvikin novelli ”Äiti ja Seija” on julkaistu novellikokoelmassa ”Gagarin kinoksessa”.

Äiti ja Seija -elokuvan tekijät

Rooleissa:
Petra Karjalainen – Seija
Mikko Leskelä – Junnu
Seija Näppilä – Äiti
Kari J. Ristolainen – Asser
Mikko Korsulainen – Hurskainen
Pentti Korhonen – Matti K. Valtonen
Hannu Kangas – Sarkkinen
Heli Haapalainen – Sairaanhoitaja
Kasperi Nordman – Poika
Helena Pietarila – Liiviliikkeen omistmatja
Heta Tuohino – Valtosen vaimo
Timo Haupus – Taksikuski

Tuotanto:
Yleisradio 2003
Alkuperäinen käsikirjoitus: Joni Skiftesvik
Dramaturgit: Kalle Pursiainen ja Juha Rosma
Ohjaus: Kalle Pursiainen
Musiikki: Jukka Siikavire

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto