Hyppää pääsisältöön

Talvisodan pommituksia

Talvisodan syttyessä 30.11.1939 Neuvostoliitto pommitti 16 suomalaista paikkakuntaa. Kaikkiaan talvisodan aikaisissa pommituksissa kuoli hieman alle tuhat henkeä.

Tietolaatikko

Lasse Vihonen kirjoittaa kirjassaan Radio sodissamme 1939-45, että reportteri Veikko Itkonen oli Helsingin pommituksen alkaessa liikkeellä radion ääniautolla. Havaitessaan lentokoneet hän kiirehti Kruunuhaan suunnasta keskikaupungille ja selosti pommitusta linja-autoasemalla. Päätettyään selostuksensa hän vei nauhan radiotalolle. Nauhaa ei kuitenkaan lähetetty, koska Ylen johto pelkäsi sen paljastavan iskun tulokset viholliselle.

Ensimmäisen ilmahyökkäyksen tuhot Helsingissä olivat suuret. Palopommi osui linja-autoaseman läheisyydessä sijaitsevaan Maanviljelijäin Maitokeskuksen toimitaloon.

Paikalta löydettiin useita ihmisuhreja ja loukkaantuneita. Helsingissä laskettiin 91 kuolonuhria ja 236 haavoittunutta.

Toisessa äänitteessä Veikko Itkonen selostaa kuulijoille pimennetyn Helsingin tunnelmia ja haastattelee sotilaspatrullia.

Kolmas nauhoitus käsittelee joulukuussa tapahtunutta ilmahyökkäystä, jossa tuhoutui suuri sairaala. Kuolonuhrien määrä jäi näissä myöhemmissä pommituksissa vähäisemmäksi kuin sodan alussa.

L. Willebrand kuvailee katkerana Porvoon pommituksen jälkiä helmikuussa 1940: "Ryssän armeijan roistolentäjät ovat taas kunnostautuneet. Me olemme Runebergin kaupungissa, jossa eilen tiistaina ryssän lentäjät kävivät ja tekivät urotöitään."

Valma Kivitie selostaa pommituhoja Vaasan laitamilla tammikuussa 1940.

Teksti: Outi Heinonen - Jukka Lindfors

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto