Hyppää pääsisältöön

Ruotsinkielinen Suomi

Vaikka ruotsinkielinen väestö muodostaa Suomessa selkeän kielivähemmistön, on myös ruotsinkielisten keskuudessa selkeitä eroja.

Vuonna 1809, kun Suomesta tuli suuriruhtinaskunta ja Venäjän autonominen alue, oli säätyläistö ruotsinkielistä ja kansa suomenkielistä. Hallinnon kielinä olivat ruotsi ja venäjä. Valtaapitävät ja vauraat puhuivat tavallisesti ruotsia.

Tänä päivänä kieli ei ole yhteiskuntaluokkien raja kuten joskus aikaisemmin. Myös ruotsinkielisten keskuudessa on eroja.

Esimerkiksi Pohjanmaan ruotsalaisuus on kulttuurisesti erilaista kuin ruotsalaisuus pääkaupunkiseudulla, sanoo elokuvaohjaaja Klaus Härö ohjelmasarjassa Kansakunnan kalenteri.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto