Hyppää pääsisältöön

Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

Seinäjokelainen Paula Koivuniemi (s. 1947) aloitti keikkailun 1960-luvun alkuvuosina Mauri-isänsä bändissä. Esikoislevy Perhonen ilmestyi vuonna 1966.

Kotimaakunnan radio tallensi huhtikuussa 1965 hänen kitarasäesteisen versionsa Lasse Mårtensonin euroviisuehdokkaasta Iltaisin. Alkuperäinen studionauha on hävinnyt, mutta se löytyi vuosikymmenten päästä kotiäänitteenä. Esitys julkaistiin vuonna 2009 Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston julkaisemalla levyllä Lakeuden tango/Bothnia Punk.

Vuonna 1967 Koivuniemi esiintyi Esa Pakarisen isännöimässä Esan studio-ohjelmassa. Melankolinen käännöskappale Tuo onneton saa puupäisemmänkin liikuttumaan. Ohjelmassa nähtiin myös svengaava käännösversio Doris Dayn tunnetuksi tekemästä Secret Lovesta.

Neljä vuotta myöhemmin tehty taltiointi Messukylän koululaisten valistustilaisuudesta kuvaa ohimennen myös viihdeartistin karua arkea. Metsot-yhtye solisteineen esittää välipalamusiikkia liikuntapropagandan lomassa, ja Koivuniemen huolehdittavana on myös hänen kaksivuotias poikansa.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi kukikkaassa leningissä.

Koivuniemen rouvasta tuli 1980-luvun alussa levyautomaattien valtias

Paula Koivuniemi aloitti laulajanuransa jo teini-iässä 1960-luvun alussa. Kansalliseksi suursuosikiksi hän nousi kuitenkin vasta liki parikymmentä vuotta myöhemmin 1980-luvun alun suurten hittien myötä.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi esiintyy 2007

Miten minusta tuli minä, Paula Koivuniemi

Tummasilmäinen, ruskeatukkainen ja aikuinen nainen. Perhonen. Niitä ainakin, mutta myös piiskaa lavalla heiluttava, temperamenttinen ja äkkipikainen sekä rehti, lämmin, herkkä, ujo ja kiltti maalaistyttö.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi ja Katri Helena 1960-luvulla

Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar

Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö.

Tietolaatikko

Iltaisin. Säv. Lasse Mårtenson, san. Kari Tuomisaari.
Salainen rakkaus. Säv. Sammy Fain, san. Paul Webster, suom. san. Jussi Raittinen.
Tuo onneton. Säv. Lenny Hambro, san. Roberta Heller, suom. san. Kari Tuomisaari.
Chirpy Chirpy Cheep Cheep. Säv. ja san. Harold Stott, suom. san. Leo Länsi.


  • Miten minusta tuli minä, Paula Koivuniemi
  • Wikipedia: Paula Koivuniemi (fi.wikipedia.org)
  • Provinssirock shop: Lakeuden tango/Bothnia punk (provinssirock.net)
  • Kommentit
    • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

      Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

      Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

    • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

      Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

      Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

    • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

      Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

      Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

      Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

      Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

    • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

      Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

      Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

    • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

      Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

      Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

    • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

      Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

      Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

    • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

      "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

      "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

    • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

      Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

      Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

    • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

      Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

      Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

    • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

      Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

      Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

    • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

      Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

      Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

    • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

      Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

      Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

    • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

      Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

      Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.