Hyppää pääsisältöön

Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

Seinäjokelainen Paula Koivuniemi (s. 1947) aloitti keikkailun 1960-luvun alkuvuosina Mauri-isänsä bändissä. Esikoislevy Perhonen ilmestyi vuonna 1966.

Kotimaakunnan radio tallensi huhtikuussa 1965 hänen kitarasäesteisen versionsa Lasse Mårtensonin euroviisuehdokkaasta Iltaisin. Alkuperäinen studionauha on hävinnyt, mutta se löytyi vuosikymmenten päästä kotiäänitteenä. Esitys julkaistiin vuonna 2009 Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston julkaisemalla levyllä Lakeuden tango/Bothnia Punk.

Vuonna 1967 Koivuniemi esiintyi Esa Pakarisen isännöimässä Esan studio-ohjelmassa. Melankolinen käännöskappale Tuo onneton saa puupäisemmänkin liikuttumaan. Ohjelmassa nähtiin myös svengaava käännösversio Doris Dayn tunnetuksi tekemästä Secret Lovesta.

Neljä vuotta myöhemmin tehty taltiointi Messukylän koululaisten valistustilaisuudesta kuvaa ohimennen myös viihdeartistin karua arkea. Metsot-yhtye solisteineen esittää välipalamusiikkia liikuntapropagandan lomassa, ja Koivuniemen huolehdittavana on myös hänen kaksivuotias poikansa.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi kukikkaassa leningissä.

Koivuniemen rouvasta tuli 1980-luvun alussa levyautomaattien valtias

Paula Koivuniemi aloitti laulajanuransa jo teini-iässä 1960-luvun alussa. Kansalliseksi suursuosikiksi hän nousi kuitenkin vasta liki parikymmentä vuotta myöhemmin 1980-luvun alun suurten hittien myötä.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi esiintyy 2007

Miten minusta tuli minä, Paula Koivuniemi

Tummasilmäinen, ruskeatukkainen ja aikuinen nainen. Perhonen. Niitä ainakin, mutta myös piiskaa lavalla heiluttava, temperamenttinen ja äkkipikainen sekä rehti, lämmin, herkkä, ujo ja kiltti maalaistyttö.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi ja Katri Helena 1960-luvulla

Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar

Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö.

Tietolaatikko

Iltaisin. Säv. Lasse Mårtenson, san. Kari Tuomisaari.
Salainen rakkaus. Säv. Sammy Fain, san. Paul Webster, suom. san. Jussi Raittinen.
Tuo onneton. Säv. Lenny Hambro, san. Roberta Heller, suom. san. Kari Tuomisaari.
Chirpy Chirpy Cheep Cheep. Säv. ja san. Harold Stott, suom. san. Leo Länsi.


  • Miten minusta tuli minä, Paula Koivuniemi
  • Wikipedia: Paula Koivuniemi (fi.wikipedia.org)
  • Provinssirock shop: Lakeuden tango/Bothnia punk (provinssirock.net)
    • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

      Noita Nokinenä ihastutti radiossa

      Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

    • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

      Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

      Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

    • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

      Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

      Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

    • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

      Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

      Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto