Hyppää pääsisältöön

Ensimmäiset mepit työssään

Vuonna 1995 Suomen ensimmäisiä euroedustajia askarruttivat mm. suomen kielen asema ja työstä saatu palkka.

Ensimmäiset suomalaiset euroedustajat eli mepit (MEP = Member of the European Parliament) aloittivat tehtävässään 1.1.1995.

Vaikka kaikki eduskunnan valitsemat euroedustajat olivat politiikan konkareita, oli tehtävässä aivan uudenlaisia haasteita.

Työskentely monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä oli joskus vaikeaa, ja entistä kimurantimman byrokratian kiemuroihin oli totuttava.

Ensimmäiset mepit joutuivat taistelemaan mm. äidinkielensä puolesta. Kun Marjatta Stenius-Kaukonen valitti istunnossa, etteivät suomalaiset olleet saaneet asialistaa suomeksi käännettynä, puuttui hänen puheestaan tulkkaus, jonka normaalisti olisi pitänyt kuulua muiden edustajien kuulokkeisiin.

Nolostuneena puheenjohtaja myönsi virheen, ja Stenius-Kaukonen arveli sujuvasti englanniksi vaihtaen, että viesti taisi tulla perille.

Suomen liityttyä EU:hun pohdittiin paljon sitä, mihin yhteisiä verorahoja Euroopassa käytetään. Euroedustaja Heidi Hautala nosti esiin meppien tulot ja varsinkin erilaiset kulukorvaukset, joita ei millään lailla valvottu.

Tietolaatikko

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Ensimmäiset suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet valitsi eduskunta.
Euroedustajien suora kansanvaali järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran lokakuussa 1996.
Pitkäaikaisin suomalainen europarlamentikko on ollut Paavo Väyrynen, joka toimi tehtävässä 1995 – 2007.

Teksti: Susanna Kokkola

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto