Hyppää pääsisältöön

Ensimmäiset mepit työssään

Vuonna 1995 Suomen ensimmäisiä euroedustajia askarruttivat mm. suomen kielen asema ja työstä saatu palkka.

Tietolaatikko

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Ensimmäiset suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet valitsi eduskunta.
Euroedustajien suora kansanvaali järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran lokakuussa 1996.
Pitkäaikaisin suomalainen europarlamentikko on ollut Paavo Väyrynen, joka toimi tehtävässä 1995 – 2007.

Ensimmäiset suomalaiset euroedustajat eli mepit (MEP = Member of the European Parliament) aloittivat tehtävässään 1.1.1995.

Vaikka kaikki eduskunnan valitsemat euroedustajat olivat politiikan konkareita, oli tehtävässä aivan uudenlaisia haasteita.

Työskentely monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä oli joskus vaikeaa, ja entistä kimurantimman byrokratian kiemuroihin oli totuttava.

Ensimmäiset mepit joutuivat taistelemaan mm. äidinkielensä puolesta. Kun Marjatta Stenius-Kaukonen valitti istunnossa, etteivät suomalaiset olleet saaneet asialistaa suomeksi käännettynä, puuttui hänen puheestaan tulkkaus, jonka normaalisti olisi pitänyt kuulua muiden edustajien kuulokkeisiin.

Nolostuneena puheenjohtaja myönsi virheen, ja Stenius-Kaukonen arveli sujuvasti englanniksi vaihtaen, että viesti taisi tulla perille.

Suomen liityttyä EU:hun pohdittiin paljon sitä, mihin yhteisiä verorahoja Euroopassa käytetään. Euroedustaja Heidi Hautala nosti esiin meppien tulot ja varsinkin erilaiset kulukorvaukset, joita ei millään lailla valvottu.

Teksti: Susanna Kokkola

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto