Hyppää pääsisältöön

Ensimmäiset kansan valitsemat mepit

Suomen kansa pääsi valitsemaan euroedustajansa ensimmäisen kerran syksyllä 1996. Valituiksi tuli niin pitkän linjan poliitikoita kuin muutama julkkiskin.

Kun Suomi liittyi unioniin vuonna 1995, nimitti eduskunta Brysseliin ensimmäiset 16 edustajaamme.

Vuonna 1996 päätösvalta edustajistamme annettiin kansan käsiin. Samana päivänä käytiin myös kunnallisvaalit.

Ensimmäistä mahdollisuuttaan vaikuttaa Euroopan asioihin käyttikin liki 60 prosenttia suomalaisista. Sittemmin äänestysinto on laskenut noin 40 prosenttiin.

Valituiksi tulivat keskustan Sirkka-Liisa Anttila, Mirja Ryynänen, Kyösti Virrankoski ja Paavo Väyrynen.

SDP:stä läpi pääsivät Jörn Donner, Riitta Myller, Reino Paasilinna ja Pertti Paasio.

Kokoomusta Brysseliin lähtivät edustamaan Raimo Ilaskivi, Kirsi Piha, Marjo Matikainen-Kallström sekä Jyrki Otila.

Vasemmistoliitosta läpi menivät Esko Seppänen ja Outi Ojala, RKP:stä Astrid Thors sekä vihreistä Heidi Hautala.

Eniten henkilökohtaisia ääniä saivat Väyrynen, Seppänen ja Piha.

Brysselissä toista vuotta parlamentaarikkoina jo toimineista pestinsä menetti mm. Olli Rehn, joka sittemmin kohosi maamme toiseksi EU-komissaariksemme.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto