Hyppää pääsisältöön

Ensimmäiset mepit valitsi eduskunta

Eduskuntaryhmät valitsivat omat ehdokkaansa europarlamenttiin marraskuussa 1994. Mukana oli mm. EU:n vastustajana profiloitunut Paavo Väyrynen.

Keskustan EU-parlamentaarikkolistalle pyrki mm. sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Eeva Kuuskoski, mutta puolueen enemmistö halusi Brysseliin viljelijän, halikkolaisen Timo Järvilahden.

Kokoomuksessa edustajien valinta johti ministerivaihdokseen. Asuntoministeri Pirjo Rusanen lähti europarlamenttiin, ja Anneli Taina astui ministerin virkaan. Kokoomuksesta valittiin EU-edustajaksi myös Ritva Laurila, Riitta Jouppila ja Kyösti Toivanen.

SDP:n ensimmäiset europarlamentaarikot olivat Ulpu Iivari, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen ja Mikko Rönnholm.

RKP:n voimanainen Elisabet Rehn lähti myös Brysseliin, ja hänen tilalleen puolustusministeriksi nousi tuolloin melko tuntematon ensimmäisen kauden kansanedustaja Jan-Erik Enestam.

Vihreän liiton edustajaksi valittiin Heidi Hautala ja vasemmistoliiton ensimmäiseksi mepiksi Marjatta Stenius-Kaukonen.

Vuonna 1996 kansalaiset pääsivät ensimmäistä kertaa valitsemaan euroedustajansa.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto