Hyppää pääsisältöön

EU:ta vastustettiin 1990-luvulla haloin ja palavin heinäpaalein

Jo ajatus unioniin liittymisestä sai osan suomalaisista takajaloilleen. Jäsenyyden myötä EU:n vastaisia mielenilmauksia on nähty kerran jos toisenkin.

Jäsenyysneuvottelujen käydesssä kiivaimmillaan alkuvuodesta 1994 lähettivät maanviljelijät unionille omat kylmät terveisensä.

Parintuhannen viljelijän joukko osoitti näyttävästi mieltään EU-lähetystön edustalla Helsingin Pohjois-Espalla. Kättä pidempänä oli tartuttu mm. halkoihin.

EU-lippu kiskottiin salosta ja tonnilasteittain lunta kaadettiin Espalle. EU-lähettiläs Eric Hayes katseli menoa hymyssäsuin ikkunasta.

— Olen asunut vuosia Brysselissä ja nähnyt mielenosoituksia ennenkin. Täytyy sanoa, että tämä oli niihin verrattuna rauhallinen ja ihmiset käyttäytyivät hyvin, hän totesi.

Mielenilmaisuja on toki nähty myös yksilötasolla. Esimerkkimme on vuodelta 1996, jolloin etelähämäläinen mies kävi yhden miehen kampajaansa omakustanteisten julisteiden voimin.

Helsingin EU-huippukokous vuonna 1999 kuumensi jälleen viljelijöiden tunteita. Heinäpaalit roihusivat ja aidat kaatuivat kokouspaikan edustalla Itä-Pasilassa. Meno yltyi niin rajuksi, että poliisi teki manifestista kaksi rikosilmoitusta.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto